Jatkuva kasvu -skenaariossa kasvihuonekaasujen (pl. maankäyttösektori) päästövähennystavoite vuonna 2050 on vuoden 1990 päästöihin verrattuna 87,5 %, ja Säästö-skenaariossa 90 %. Molemmat skenaariot toteuttaisivat Marinin hallituksen ohjelmassa asetetun hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035.

Metaani on hiilidioksidia 20–70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Siksi biojätteen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen ja kaatopaikoilta ilmaan vuotavan biometaanin talteenotto ja käyttäminen energiantuotannossa on ympäristön näkökulmasta hyvin perusteltua.

Kivihiilestä luopuminen vähentää kasvihuonekaasujen lisäksi myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muita päästöjä. Tukihaku Business Finlandin kautta – hakemusten käsittely työ- ja elinkeinoministeriössä Investointitukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille.

Kauniainen on asettanut tavoitteeksi 60 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennyksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035. Kaupunki on solminut vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Energiaviraston ja Suomen Kuntaliiton kanssa energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2017‒2025.

Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.

Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.

Rakennusten lämmitysenergian kulutus energianlähteittäin (2020 rakennuskanta) Sähkö sisältää lämpöpumppujen kuluttaman sähkön Lämmitysenergian kulutus lämmönlähteittäin 2020-2050 (TWh) 80 70 60 50 Sähkö 40 Kaukolämpö 30 Lämpöpumppuenergia 20 Fossiiliset polttoaineet 10 Puu 0 2020 2030 2040 2050 Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (2020 rakennuskanta) Vuosi Kasvihuonekaasu

Se on myös kasvihuonekaasu, joka pidättää lämpöä maan ilmakehässä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Hiukkaset: Hiukkaset jaotellaan tavallisesti kokonaisleijumaan (TSP) ja hengitettäviin hiukkasiin (PM10). TSP käsittää kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset, PM10 tarkoittaa halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkasia.

Tässä selvityksessä keskitytään vain kasvihuonekaasujen tarkasteluun, joilla on potentiaalista vaikutusta ilmaston lämpenemiseen (GWP). Tärkeämmät rakennusalalla energian käytöstä ja tuotteiden valmistuksesta syntyvät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O).

Kasvihuoneilmiö johtuu kasvihuonekaasuista, joita ovat lähinnä hiilidioksidi (CO2) ja vesihöyry. Vesihöyryä ei lasketa ihmisen toiminnasta aiheutuvaksi kasvihuonekaasuksi. Kasvihuonekaasuihin kuuluvat myös metaani (CH4) ja ilokaasu (N2O). Metaani muutetaan vastaamaan hiilidioksia kertoimella 21 ja ilokaasu kertoimella 310.