Asunto Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 valmistunut vuonna 2003 hoitokulut noin 4 euroa/m 2 lämminvesimaksu 10 euroa/hlö/kk merkittävin lämpöhäviö on poistoilma toiseksi merkittävin lämpöhäviö on lämmin käyttövesi/jätevesi Lisätietoja: Timo Jokinen timo.m.jokinen@gmail.com puh. 050 453 2737 Motivan koordinoimassa Kestävä vedenkäyttö -hankkeessa vuonna 2020 tuotettu julkaisu: Palaa otsikoihin

Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästö potentiaalista. 2 Lämpö 2.1 Lämmitys Tekninen kuvaus: Lämmön tuotto: Kaukolämpö Sopimusteho: kW dt=° Tilausvesivirta: m 3 /h Lämmön toimittaja: Lämmönsiirtimet: Lämmitysverkosto kW Lämmin käyttövesi kW Lämmön mittausjärjestelyt ja mittareiden vaikutusalueet: Kaukolämmön päämittaus: Koko kiinteistö Alamittaukset: Laitteiden eristyst a so: Lämmitysjärjestelmän

Lämmitys ja lämmin käyttövesi tuotetaan ilmavesilämpöpumpulla. Lisätiedot: Talo Honka Huomen Energialasku kuriin jo suunnitteluvaiheessa Energiatehokkaalle pientalolle ei ole yhtä mallia tai reseptiä.

häviöt 20 % Lämmitys 48 % Lämmin käyttövesi 11 % Ilmanvaihto 21 % Kuva 3 Normitetun lämpöenergian arvioitu kulutusjakauma kohteittain Ilmanvaihdon lämmön kulutus ja kulutusosuus on pieni johtuen ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta.

Miten mitattu Kuka vastaa seurannasta Mi kä ovat seurantaan liittyvät toimintatava t (esim. poikkeamiin reagoiminen) Käytössä olevat ohjelma t Lämmitysenergia Kiinteistösähkö Laitesähkö (toimistosähkö) Muut kuin lämmityspolttoaineet Käyttövesi Mahdolliset kulutuksen seurannan näkökohdat kiinteistönhoitoon liittyen.

Kiinteistön lämmitys, lämmin ja kylmä käyttövesi sekä ilmastointi · Palamisilman sisäänotto ulkoa kiinteistöön · sisäänoton hallinta ja ilman lämmitys · toiminta seisokkiaikana · Palamisilman otto kattilaan · Tuotantotilojen lämmitys ja lämmityslaitteiden säätöpiirit · Muiden tilojen lämmitys ja lämmityslaitteiden säätöpiirit · Ilmanvaihto ja lämmön talteenotto · Kiinteistön yläosaan

Arvot on laskettu normaalin asuntoilmanvaihdon poistoilmavirroilla, missä lämpöpumppu lämmittää sekä tiloja, ilmanvaihtoa että käyttövettä. Muissa tapauksissa tulee käyttää yksityiskohtaisempaa menetelmää. Taulukko 6.11.

Käyttövesi virtaa aina varaajan läpi mutta säätöventtiilillä huolehditaan siitä, ettei käyttövesi lämpene liian kuumaksi. Komponentit ovat tavanomaisia ja kytkentä on todettu toimintavarmaksi. Toisessa kytkentäratkaisussa aurinkolämpöä käytetään myös tilojen lämmitykseen. Kun lämpötila varaajan yläosassa on korkeampi kuin lämmitysverkoston paluulämpötila, säätöventtiili avautuu.

Taulukko 1  Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista  Tarkasteluvuosi 20XX Veden juoksutus 1000 m3/a Lämmöntoimitus GWh/a Sähkönkehitys GWh/a Kokonaishyötysuhde (brutto) % Omakäyttösähkö GWh/a Kokonaishyötysuhde (netto) % Käyttövesi m3/a Kustannussäästöt (alv 0 %) euroa Investoinnit (alv 0 %) euroa   4 Tehostamissuunnitelman jälkeen 16 Taulukko 2  Yhteenveto ehdotetuista

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta