Neuvonnan ajoitus ja kohdentaminen tärkeitä Käyttäytymistaloustieteellisellä kokeilulla saadaan tietoa ohjauskeinojen vaikuttavuudesta kotitalouksien toimintaan.

Korjausrakentamisen strategia Kuulemistilaisuus 11.2.2020 Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Nykytilanne - Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset • Kaukolämpöön ja sähköön perustuvilla energiamuodoilla katetaan 79 % lämmön tarpeesta • Rakennuskohtainen biomassa 13 % -> Fossiiliset energialähteet 8 % Ohjauskeinot hiilineutraaliin lämmitykseen Ohjaus OK!

Kulutuksen seuraaminen ja säästövinkit tehoavat Käyttäytymistaloustieteellisellä kokeilulla saadaan tietoa ohjauskeinojen ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta kotitalouksien toimintaan.

Talouden uusi perusta ja sen edellyttämä systeeminen muutos vaatii toimintamallien muutoksia ja lukuisten eri ohjauskeinojen ja aloitteiden yhdistelmää. Parhaillaan valmisteilla olevan kiertotalouden edistämisohjelman olisi tärkeä luoda kokonaisvaltainen ja realistinen perusta vision ja tavoitteiden vaatimaan toimenpanoon.

Esimerkkinä toimii ORSI-hanke, jossa etsitään ohjauskeinoja, joilla hyvinvointivaltio voi sopeuttaa toimintansa ympäristön asettamiin rajoihin. ORSI-hanke Kaisa Schmidt-Thomé Kaisa Schmidt-Thomé toimii Demos Helsingin vanhempana asiantuntijana Urban Transformations -tiimissä. Puheenvuorossaan hän avaa kuntien kipu- ja vipupisteitä kestävän kehityksen työssä.

Hallitusohjelman mukaan säädöspolitiikan ohjausta selkeytetään, tavoitteena sääntelyn nettomääräinen keventäminen ja säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käytön lisääminen. Tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.

Kilpailukykyanalyysi ja elinkaarikustannuslaskenta (LCC) 2.1 Kilpailukyky Kaukolämmön kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa uudistuvat rakentamismääräykset ja erityisesti rakennusten ominaisenergiankulutus, polttoaineiden hintakehitys sekä poliittiset ohjauskeinot.

Ohjauskeinot ovat väistämättä osin päällekkäisiä. Asemakaava vaikuttaa liikenteen, rakentamisen ja rakennusten energiankulutuksen päästöihin. Lisäksi asemakaavan tulisi mahdollistaa muut ilmastotavoitteita toteuttavat ohjausmekanismit. Esimerkiksi nettonollaenergiatalojen toteuttaminen edellyttää uusiutuvan energian tuotantoa tontilla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä.