Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästö potentiaalista. 2 Lämpö 2.1 Lämmitys Tekninen kuvaus: Lämmön tuotto: Kaukolämpö Sopimusteho: kW dt=° Tilausvesivirta: m 3 /h Lämmön toimittaja: Lämmönsiirtimet: Lämmitysverkosto kW Lämmin käyttövesi kW Lämmön mittausjärjestelyt ja mittareiden vaikutusalueet: Kaukolämmön päämittaus: Koko kiinteistö Alamittaukset: Laitteiden eristyst a so: Lämmitysjärjestelmän

häviöt 20 % Lämmitys 48 % Lämmin käyttövesi 11 % Ilmanvaihto 21 % Kuva 3 Normitetun lämpöenergian arvioitu kulutusjakauma kohteittain Ilmanvaihdon lämmön kulutus ja kulutusosuus on pieni johtuen ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta.

Miten mitattu Kuka vastaa seurannasta Mi kä ovat seurantaan liittyvät toimintatava t (esim. poikkeamiin reagoiminen) Käytössä olevat ohjelma t Lämmitysenergia Kiinteistösähkö Laitesähkö (toimistosähkö) Muut kuin lämmityspolttoaineet Käyttövesi Mahdolliset kulutuksen seurannan näkökohdat kiinteistönhoitoon liittyen.

Kiinteistön lämmitys, lämmin ja kylmä käyttövesi sekä ilmastointi · Palamisilman sisäänotto ulkoa kiinteistöön · sisäänoton hallinta ja ilman lämmitys · toiminta seisokkiaikana · Palamisilman otto kattilaan · Tuotantotilojen lämmitys ja lämmityslaitteiden säätöpiirit · Muiden tilojen lämmitys ja lämmityslaitteiden säätöpiirit · Ilmanvaihto ja lämmön talteenotto · Kiinteistön yläosaan

Seuraavassa esimerkkinä listaa läpikäytävistä asioista: • Kiinteistö o Lämmitys o Ilmanvaihto o Lämmin käyttövesi +vesi o Rakenteet o Valaistus o Sähkökäytöt (moottorit, lämmitykset, yms.) o Kylmäjärjestelmät • Tehdaspalvelujärjestelmät o Paineilmajärjestelmät o Prosessi-ilmanvaihtojärjestelmät o Jäähdytysjärjestelmät o Muut apujärjestelmät • Tuotantoprosessit 10 Näiden esille saamiseksi

Käyttövesi virtaa aina varaajan läpi mutta säätöventtiilillä huolehditaan siitä, ettei käyttövesi lämpene liian kuumaksi. Komponentit ovat tavanomaisia ja kytkentä on todettu toimintavarmaksi. Toisessa kytkentäratkaisussa aurinkolämpöä käytetään myös tilojen lämmitykseen. Kun lämpötila varaajan yläosassa on korkeampi kuin lämmitysverkoston paluulämpötila, säätöventtiili avautuu.

Taulukko 1  Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista  Tarkasteluvuosi 20XX Veden juoksutus 1000 m3/a Lämmöntoimitus GWh/a Sähkönkehitys GWh/a Kokonaishyötysuhde (brutto) % Omakäyttösähkö GWh/a Kokonaishyötysuhde (netto) % Käyttövesi m3/a Kustannussäästöt (alv 0 %) euroa Investoinnit (alv 0 %) euroa   4 Tehostamissuunnitelman jälkeen 16 Taulukko 2  Yhteenveto ehdotetuista

Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2003 MWh/a % Lämmitys 341 28 Ilmanvaihto 639 52 Lämmin käyttövesi 241 20 1 221 100 Yhteensä Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2003 Lämmin käyttövesi 20 % Lämmitys 28 % Ilmanvaihto 52 % Kuva 3 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain.

209 5.2.4 5.2.5 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 8 T,P,H,E 5.2.1 10 1376 TOIMET EUR/a 8 YHTEENSÄ JATKO- KOHTA nukset 3 m /a 102 1,3 0 2 1 101 SOVITUT TIN 0 208 410 2 Lämpö 2.1 Lämmitys Tekninen kuvaus: Lämmön tuotto: Kaukolämpö Sopimusteho: 128 kW Tilausvesivirta: 2,2 m3/h Lämmön toimittaja: Yliön sähkölaitos dt=50° Lämmönsiirtimet: Lämmitysverkosto 130 kW Lämmin käyttövesi

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain