Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Kiinteistöjen lämmönkulutus: yhtiön / liiketoimintayksikön kiinteistöjen ei-tuotannollinen lämmön kokonaiskulutus. Kiinteistöjen rakennustilavuus: Yhtiön / liiketoimintayksikön ns. kaukolämmitettävien, ei-tuotannollisten tilojen kokonaisrakennustilavuus. Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.

Energiatehokkuuspalveluiden kilpailutus Hankinnan toinen osa koski energiatehokkuuden asiantuntijapalveluita, kuten energiakatselmuksia, rakennusten energiatodistuksia, määräaikaistarkas­ tuksia, kiinteistöjen energianhallintaa, toimistolait­ teiden ja valaistuksen energiankäytön selvittämistä sekä säästötoimenpiteiden toteutusta.

Tehdasalueet sisältävät yleensä sekä tuotantorakennuksia että muita ei-tuotannollisessa käytössä olevia kiinteistöjä.

Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön sekä joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluissa. Näistä toiminnoista löytyy myös suurin säästöpotentiaali.

Uusi D3 koskee uusia vain kiinteistöjä. Vanhojen kiinteistöjen osalta määräykset ovat uudistumassa, mutta niiden vaikutuksesta ei ole vielä tietoa. Sekä energiatodistusjärjestelmän päivitys että korjausrakentamista koskevat määräykset tulevat ohjaamaan myös olemassa olevia kiinteistöjä energia-tehokkaaseen suuntaan.

Esimerkiksi energian hintoja ei tämän päivityksen yhteydessä ole muutettu. 3 4 Sisällysluettelo Esipuhe Osa A: Kiinteistöjen energiakatselmusten yleisiä ohjeita 1 Kiinteistöjen energiakatselmusten yleisiä ohjeita 1.1 3 9 10 Käsitteitä 10 1.1.1 Katselmusmallit 10 1.1.2 Kiinteistön energiakatselmus 10 1.1.3 Kiinteistön energiakatsastus 10 1.1.4 Kiinteistön seurantakatselmus 11 1.1.5 Kiinteistön

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

Verrokkikiinteistöä/kiinteistöjä ei ole vielä vahvistettu.

Tilastokeskus uudisti asumisen energiankäytön tilastoinnin vuonna 2011 vastaamaan EU:n energiatilastodirektiiviä. Direktiivi edellyttää asumisen energiankäytön jakamista seuraaviin ryhmiin 1. lämmitys 2. lämminvesi 3. ruoanlaitto 4. valaistus ja 5. muut sähkölaitteet.