Tulisijan puhdistuksen yhteydessä nuohooja tarkistaa myös tulisijan ja hormin kunnon sekä varmistaa paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja, esimerkiksi suojaetäisyydet tulisijasta.

Tulisijan käyttö • Painota tulisijan käyttöä pakkasille ja lämpötilan alentamisen jälkeisiin sisälämpötilojen ylösnostoihin • Alenna lämpötilaa ennen tulisijan käyttöä, sen aikana ja tarvittaessa vielä puiden polton jälkeenkin • Varaavan lattialämmityksen rajoittaminen ennen tulisijan käyttöä • Kokonaiskulutus alenee 1000-3000 kWh/ vuodessa Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489 00101 Helsinki

Merkittävän lisän saavutettuun säästöön on tuonut varaavan tulisijan ahkera käyttö. Samoin tehostumista on saatu aikaan kiinnittämällä huomiota lämpimän veden ja kotitaloussähkön käyttöön sekä hankkimalla rikkoutuneiden kodinkoneiden tilalle energiatehokkaita vaihtoehtoja.

Myös tulisijan ahkera käyttö on vähentänyt sähkönkulutusta. Huomattava parannus energiatehokkuuteen saatiin vaihtamalla lämmönlähde. Vesikiertoinen lattialämmitys lämpenee nyt maalämmöllä sähkön sijaan. Tämän ansiosta kokonaisenergiankulutus on vähentynyt kolmanneksen ensimmäisen käyttövuoden aikana, vaikka runsas puun käyttö lämmityksessä on lopetettu.

Kyllä …Ei … Kytkeytyvätkö lämmityslaitteet pois päältä tulisijaa käytettäessä tai auringon lämmittäessä? Kyllä …Ei … Pysyykö lattialämmitettyjen tilojen pintalämpötila tasaisena? Kyllä …Ei … Oletko säätänyt lattian lämpötilan viihtyisyyden kärsimättä mahdollisimman viileäksi?

Hyödynnä tulisijaa, jos sellainen on. Yksi pinokuutio kuivaa polttopuuta vastaa noin 1 000 kWh ostoenergiaa. Puunpoltosta on eniten hyötyä keskitalvella ja kovilla pakkasilla. Ilmalämpöpumppu on lähes aina kannattava investointi tukilämmitykseksi. Säädä aina varsinainen lämmitys 3–4 °C matalammalle tasolle kuin pumppu. Opettele käyttämään laitetta energiatehokkaasti.

Huonekohtainen lämmitys, jossa lämpö tuotetaan huonetilassa tulisijassa tai sähköpattereiden tai lattialämmityskaapeleiden vastuksessa, on siis noin puolessa puulämmitteisistä ja valtaosassa sähkölämmitteisistä taloista.

Tämä rajoittaa ilmalämpöpumpun asetuslämpötilaa ja myös tulisijalla tuotettavaa nettolämmitysenergiaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa sanotaan: huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 ºC, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää 23–24 ºC.

Paine-eroja aiheuttavat mm. ilmanvaihtolaitteet, tuuli, tulisijojen käyttö ja lämpötilaerot. Koko rakennuksen tiiviystason määrittämisessä käytetään yleisesti painekoetta. Kokeessa tutkittavan rakennuksen ilmanvaihtoventtiilit ja muut rakennuksen vaippaan tarkoituksellisesti tehdyt aukot suljetaan ja tarvittaessa tiivistetään.