Lämpötilakerrostuman hyötysuhteen määrittäminen on esitetty ympäristöministeriön oppaassa Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi – laskentaopas (2011).

Sitä mitattiin systeemitehokkuudella, joka kuvaa paljonko käytetystä sähköstä saatiin tuotettua lämpöä ja lämmintä käyttövettä. Poikkeaminen merkitystä arvioitiin niiden aiheuttamalla tehokkuusmenetyksellä suhteessa systeemitehokkuuteen, joka maalämpöpumpuille oli keskimäärin 2,39 ja ilma-vesilämpöpumpuille 1,82.