Huoneistokäyntien tarkoitus on rakennuksen lämmitys-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan, käytön ja säätökysymysten selvittäminen, ei yksittäisten huoneistojen katselmointi. Huoneistokäynteihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan etukäteen tiedettyjä ongelmahuoneistoja.

Mökkiviikonloppujen ja matkojen ajaksi lämpötilaa lasketaan 2-3 astetta ja lämpöisinä aikoina keväällä ja syksyllä lämmitys kytketään pois kokonaan. Tyhjää taloa on turha lämmittää.

Lämmitys meno Lämmitys paluu LTO meno LTO paluu Käyntiajat 1/1-teho Nykyinen Päivät ma-pe Toimintaosat Kiertoilma LTO Lämmitys Kostutus Jäähdytys Kuivaus Jälkilämmitys Poistokone 1TK päiväkoti iv-koneh. 1PK1, 1PF2, 1PF3 6.30-17.30 ma-pe kello-ohjaus, kello kesäajassa vakio sis.puh. lämpötila 2 20 25 8 -2,0 22,0 23,8 11,5 Aika 5.15-17.30 °C °C °C °C °C % Pa % °C °C °C °C °C °C °C °C

Energiansäästövinkkejä kaikille kunnille Lämmitys Lämmitys on merkittävin energiaa kuluttava toiminto. On hyvä aloittaa kartoittamalla mahdolliset helposti korjattavat energiavuodot rakennuksissa. Sen lisäksi on syytä selvittää, missä kunnan rakennuksissa on mahdollista laskea sisälämpötilaa.

Energiankulutuksen laskenta tehtiin lämmitystavoin jaoteltuna (huonekohtainen lämmitys, vesikiertoinen sähkö, maalämpö, muu lämmitys). Alkuarvo muodostettiin kertomalla kysymysten perustella tehty arvio lämpimän veden määrästä veden ominaislämmöllä ja oletetulla lämpötilan nousulla.

Merkittävimmät joustavat lämpökuormat ovat esimerkiksi omakotitalossa lämmitys ja käyttöveden lämmittäminen, joissa pystytään joustamaan aika paljon, ohjaamaan kulutusta halvoille yötunneille”, Syri komppaa.

mukaiseksi käykää tilojen käyttäjien kanssa läpi myös toimet, joilla varaudutaan mahdollisiin sähkökatkoihin Lisätietoja: Motiva Oy johtava asiantuntija Harri Heinaro harri.heinaro@motiva.fi puh. 09 6122 5016 Suomen Kuntaliitto erityisasiantuntija Vesa Peltola vesa.peltola@kuntaliitto.fi puh. 040 568 7145 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ

Simuloiduissa kohteissa, joissa ilmanvaihto säädettiin toimivaan omassa tehtävässä eikä varsinaisesti viilentämään tai lämmittämään tiloja, on varsinaisen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kyettävä mukautumaan nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin, jotka asettavat uusia vaatimuksia automaation integraatiolle ja säädön nopeudelle, jotta päällekkäinen lämmitys ja jäähdytys voidaan välttää

Tarkista, että järjestelmän eri toiminnoissa käytetään oikeita asetusarvoja. o Jos käytössä on vapaajäähdytys, tarkista, että jäähdytystä käytetään oikein ulkolämpötilan mukaan. o Tarkista asetusarvot siten, että lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää ei käytetä samassa tilassa päällekkäin Teetä ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän asennukset, huollot ja vuototarkastukset yrityksillä ja henkilöillä