HARKKA – harjoitustyö toisen asteen oppilaitoksille HARKKA-harjoitustyön avulla opiskellaan energiaa sekä harjoitustöiden tekemistä ja kerätään samalla tärkeää tietoa energiankäytöstä ja sen muodostumisesta. Opiskelemaan ammattiopistoon Tarvitsemme muutoksen tekijöitä!

Energiatehokkuussopimukset näkyvät painokkaasti myös Suomen valmistelussa olevassa uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa, jossa ne ovat mukana yhtenä toimivimpana keinona tehostaa energiankäyttöä Suomessa.

Kulutusseuranta mahdollistaa tehokkaan ja tavoitteellisen energiankäytön. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajallisista vaihteluista ja energian vuotokohdista. Seuranta mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen. On tärkeää varmistaa, että kaikki laitteet huolletaan asianmukaisesti ja ajallaan.

Energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia on vesihuoltolaitoksilla vaihtelevasti. Mittarointitekniikan kehitys ja sen pienentyneet kustannukset tekevät entistä laajemman mittaamisen mahdolliseksi ja taloudellisesti kannattavaksi.

Lue lisää 4.1.2023 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Noin puolet yrityksistä teollisuudessa ja energia-alalla uskovat investoivansa myös tuotantoprosessin energiankäytön tehostamiseen. Yli 90 % vastaajista sanoo yrityksen ottavan energiatehokkuuden huomioon aina tai useimmiten korvaus- tai uusinvestointien sekä prosessimuutosten yhteydessä.

Energiaopetuksen vahvempi linkittäminen opetussuunnitelmiin, opetuksen nivominen läpileikkaavasti eri oppiaineisiin ja arjen energiankäyttöön mainittiin vahvoina kannusteina ja sitouttajina energiaopetuksen toteutuksessa.

Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.

Vuonna 2026 voimaan astuva velvoite koskee jatkossa kaikkia yrityksiä, joiden kolmen edellisen vuoden keskimääräinen energiankäyttö on vuosittain 2 800–24 000 megawattituntia. Ensimmäistä kertaa lain soveltamisalan piiriin siirtyvät pk-yritykset voivat vielä vuoden 2024 ajan hyödyntää valtion energiatuen energiakatselmukseen.

Rakennusten älykkyys mahdollistaa joustavan energiankäytön Rakennusten älyindikaattorin tavoitteena on arvioida rakennusten älyvalmiuksia yhtenevän menetelmän avulla. Indikaattorin avulla voidaan arvioida rakennuksen taloteknisten järjestelmien tasoa energiatehokkuuden, rakennuksen käyttäjän sekä energian kysyntäjouston näkökulmasta.