PK13 kiertovoitelujärjestelmän öljysäiliö lämmitys PK13 kiertovoitelukeskuksen höyrylämmitys PK84 lisälämmösiirrin PK8 ilmastoinnin lämmönsiirrin PK8 viirakaivon lämmitys PK8 rintatelan suihkujen lämmönvaihdin PK8 höyrylaatikko PK8 kiertovoitelujärjestelmän öljysäiliö lämmitys PK8 kiertovoitelukeskus separaattorin lämmitys PK8 konekalanterin lämmönsiirrin PK8 taskutuuletus lämmönsiirtimet

lutus  MWh/a  25 000  %‐osuus  omakäyttö‐  kulutuksesta  50  Hakesiilon lämmitys  Öljysäiliöiden  8 000  16  lämmitys  Muut*  17 000  34  Yhteensä  50 000  100  *arvioitu kulutus    Lämmön  hinnalla  25 €/MWh  omakäyttölämmön  vuosikustannus  on  yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.   21 4 Voimalaitoksen energiatehokkuuden  analysointi ja tehostamistoimenpiteet Tehostamistoimenpiteiden tuomat

Mikäli käyttötarkoitusluokan 2 rakennuksissa on vesikiertoinen lämmitys sekä märkätiloissa sähköinen lattialämmitys, asuinhuoneiden tilojen lämmitysenergian nettotarpeen kohdistus 35% märkätilojen lattialämmitykselle ja 65% asuinhuoneiden lämmitysjärjestelmälle, ellei muuta osoiteta (1048/2017, aiemmin osuudet ovat 50% / 50%) Motiva: Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä,

sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää. 12 § Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys

Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.

Säätötavat, porrastukset Toimenpide-ehdotukset säädön porrastuksiin (jäähdytys, lämmöntalteenotto, lämmitys) ja säätötapoihin liittyen.

Helsingissä 13.4.2004 Lassin Lämmönselvitys Oy Veikkos Vatten Ab Lassi Lämpö Veikko Vesi 3 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 5 1.1 Kohteen perustiedot 5 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 5 1.3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 6 2 Lämpö 9 2.1 Lämmitys 9 2.2 Ilmanvaihto 10 2.3 Rakenteet 10 3 Sähkö 11 4 Vesi 13

Jos käyttötarkoitusluokan 2 mukaisen rakennuksen asuinhuoneissa on vesikiertoinen lämmitys ja märkätiloissa sähköinen lattialämmitys, asuinhuoneiston tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta voidaan laskea kohdistuvan 35 prosenttia märkätilojen lattialämmitykselle ja 65 prosenttia asuinhuoneiden lämmitysjärjestelmälle ellei märkätilojen sähköisen lattialämmityksen osuutta tilojen nettotarpeesta

LÄMMÖNLUOVUTUSTEHO kW / 36 h Blanka Angolo, lämmitys 20 kg 3,0 2,5 2,0 1,5 Vaivaton käyttö on arkipäivän juhlaa 1,0 0,5 0 Tulisijan materiaali, rakenne ja tekniikka vaikuttavat sen lämmitysominaisuuksiin. Tehokas palaminen ja lämmönvarautuminen mahdollistavat nopean lämmityksen.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.