Rakennuksen pääasiallinen lämmitys hoidetaan kaukolämmöllä, minkä lisäksi talossa on ilmanvaihdon esilämmitys ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen katolle asennettiin myös aurinkopaneelit (100 m 2 ), joiden ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon. Taulukko. Oulun passiivikerrostalon (Rita-aukiontie 18) energiatase. Kuva.

Onnistunut varaajan mitoittaminen edellyttää seuraavia tietoja: kesäaikainen lämpimän käyttöveden kulutus, kesäaikainen lämmitys (lattialämpö, kuivauspatterit, yms.), varaajan häviöt, siirtoputkien häviöt (maakanaalin pituus ja tyyppi, käyttöveden kierto). Lämpimän käyttöveden kulutuksen keskiarvona voi käyttää 50 l/hlö/vrk.

Energiatodistuksen laatimista varten onkin hyvä koota rakennuksen asiakirjat ja tiedot kokoon jo etukäteen: talon piirustukset, huoltokirja, tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys, jne.), tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista, sekä tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, jne.).

Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa.

Varaaja voi olla lämpöpumpputekniikasta riippuen: kaksoisvaippavaraaja, jossa lämmitys- ja käyttövesi ovat eri vesitiloissa, tai tulistusvaraaja, jossa käyttövesi lämpiää käyttövesikierukassa. Varaajassa voi siis olla käyttövesikierukka ja mahdollisesti myös asennuspaikka aurinkokierukalle valmiina.

Saunominen: Saunan lämmitys on järkevä ajoittaa niin, ettei saunavuorojen väliin jää turhaan luppoaikaa. Saunominen aloitetaan heti, kun sopiva noin 70–80 °C:een lämpötila on saavutettu. Seuraa lämpömittaria. Sammuta sähkökiuas heti saunomisen päätyttyä. Jälkilämpö riittää kuivattamaan lauteet. Vältä tarpeetonta veden valutusta suihkussa.

Energiaa säästyy, kun lämmitys- ja ilmastointilaitteet on kytketty aina asumistilanteen mukaiselle tasolle ja muun muassa: Lämpötilan pudotuksia voidaan tehdä automaattisesti. Käyttöpaneelilla ja etäkäytöllä saadaan tietoa asunnossa vallitsevasta tilanteesta, mahdollisista hälytyksistä ja voidaan tarvittaessa muuttaa oletustilanteita.

Lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisut sekä niiden säätö- ja ohjausmahdollisuudet vaikuttavat käyttökustannuksiin. Asukkaiden omilla tottumuksilla on silti suuri vaikutus ja niillä voidaan vaikuttaa noin 20 prosenttiin asumisen aikaisista energiakustannuksista.

Uusiin kauppakeskuksiin rakennetaan usein lyhytaikaiseen energiavarastointiin suunniteltuja ratkaisuja, muun muassa samanaikaisen lämmitys- ja jäähdytystarpeen vuoksi. Maalämpö lämpökaivoineen on muutenkin yleinen ratkaisu suurissa uudiskohteissa.

Ilmalämpöpumppu ei sovi kiinteistön ainoaksi lämmitysmuodoksi, vaan kiinteistössä pitää olla käytössä muita rinnakkaisia lämmitysmuotoja kattamaan kiinteistön lämmitys kovilla pakkasilla.