Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein säädetty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista myös rakennuksen käyttäjiä energiansäästöön. “Kiinteistön käyttäjien toimilla voidaan myös vaikuttaa erityisesti käyttäjäsähkön kulutukseen.

Käy läpi kaikkien taloteknisten järjestelmien (ilmanvaihto, jäähdytys, lämmitys, valaistus, sulanapito, jne.): aikaohjelmat säädöt asetusarvot hyötysuhteet, ja mittausten toimivuus. Tarkista mahdollisuudet kulutuksen siirtämiseen sähkön huippukulutuksen ulkopuolisiin aikoihin.

Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein säädetty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista myös talon asukkaita energiansäästöön. “Yleisten tilojen lämpötilat on syytä tarkistaa ensimmäisenä – yleensä näissä tiloissa lämpötila on aivan liian korkealla – niitä lämmitetään turhaan.

Jäähdytys lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu talven aikana. Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama lämpöenergian määrä vähenee pakkasten kiristyessä.

. – Samalla on käyty läpi kiinteistön automatiikkaa, jotta lämmitys ja jäähdytys eivät ole turhaan samanaikaisesti päällä. Setälän mukaan myös sairaalavälineiden steriloinnissa ja sairaalan keittiössä tarvittavaa höyryntuotantoa tehostetaan säädöillä ja huonosti toimivien venttiilien vaihdolla.

Ilmanvaihto Ilmanvaihto ja jäähdytys on lämmityksen jälkeen toinen merkittävä kunnan energiankulutuksen kohde. Eri yksiköistä pitäisi kartoittaa voidaanko ilmanvaihdon tarpeetonta käyttöä vähentää esimerkiksi alentamalla ilmanvaihtoa sellaisina vuorokaudenaikoina, jolloin tilassa ei ole käyttäjiä.

Ilmastoinnista sen sijaan puhutaan silloin, kun tiloissa on jäähdytys. Viilennyksellä tarkoitetaan yleensä sitä, että tilojen lämpötilaa voidaan alentaa muutamilla asteilla esimerkiksi tuloilman jäähdytyksen avulla.

Energian kierrättämiseen hyödynnettäviä hukkalämpövirtoja syntyy lähinnä: • Jäähdytys- ja jätevesijärjestelmissä. • Prosessien ja kiinteistöjen poistoilmajärjestelmissä. • Polttoprosessien savukaasujärjestelmissä. Näiden suuruudet ovat toimialaoittain vaihtelevia.