On huomioitava, että useilla IVLP-malleilla yli 55 celsiusasteinen lämmöntuotanto tilojen lämmitys- ja käyttövesipuolelle on ongelmallista. Lämpötilaa nostetaan tarvittaessa tyypillisesti vesivaraajan sähkövastuksella. On myös kahden kompressorin laitemalleja, joissa on omat kylmäainepiirinsä, lämpötila-alueensa ja eri kylmäaineet.

Rakennuksen lämmitys- eli patteriverkoston perussäädössä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä säädetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Perussäädöllä varmistetaan, että vesi kiertää verkon jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti rakennuksen eri osissa.

Vältä hukkalämmitystä Liian pitkä lämmitys menee hukkaan. Sopiva esilämmitysaika kannattaa säätää ulkoilman lämpötilan mukaan ajastimella tai etäohjauksella.

Viimeistään alkukesästä lämmitys kytketään kokonaan pois päältä. Muut huoltotoimet riippuvat lämmitysjärjestelmästä. Lämpöpumppujen suodattimet puhdistetaan tai vaihdetaan, likasihdit tai lianerottimet puhdistetaan, kondenssivesi tyhjennetään ja ulkoyksikön puhaltimista poistetaan roskat ja lehdet.

Tarkista sekä automaatiojärjestelmästä että paikan päällä huoneissa, etteivät lämmitys ja jäähdytys toimi samanaikaisesti. Seuraa jäähdytyksen toimintaa myös talvella ja arvioi, miksi silloinkin tarvitaan koneellista jäähdytystä, vapaajäähdytystä tai kaukojäähdytystä. Omistaja: Järjestelmän käyttöönotto vaatii jo varhain myös kiinteistöhuollon osallistumista.

Nykyinen lämmitysjärjestelmä: vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla: Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a, joka jakautuu Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Vertailussa arvioitiin kolmea vaihtoehtoa: Sähkölämmitys “Huono” maalämpöpumppu COP* 2,9 “Hyvä” maalämpöpumppu COP 3,7 *COP= tuotetun lämpöenergian suhde käytettyyn sähköenergiaan Arvioinnissa

Takaisin Ohjeita lämmitysjärjestelmän hankintaan Julkaisun kieli Suomi Laajuus 4 sivua Julkaisuvuosi 2011 Lataa Ohjeita lämmitysjärjestelmän hankintaan Lue Lämpöä omasta maasta eDocker digipaper Kuvaus Lämmitys on merkittävä osa asumista. Kerrostaloasunnossa ei voi juurikaan vaikuttaa kiinteistön lämmitysratkaisuun, mutta omakotitalossa tilanne on toinen.

Lämmityskäytössä olevan lämpöpumpun sähköenergiankulutus voidaan laskea energiatehokkuuden laskentaohjeen kaavalla (7.12) 𝑊𝐿𝑃,𝑙ä𝑚𝑚𝑖𝑡𝑦𝑠 = 𝑄𝐿𝑃,𝑙ä𝑚𝑚𝑖𝑡𝑦𝑠,𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 ⁄𝑆𝑃𝐹𝑡𝑖𝑙𝑎𝑡 + 𝑄𝐿𝑃, 𝑙ä𝑚𝑚𝑖𝑡, 𝑙𝑘𝑣 ⁄𝑆𝑃𝐹𝑙𝑘𝑣 + 𝑊𝑙𝑖𝑠ä𝑙ä𝑚𝑚𝑖𝑡𝑦𝑠 (1) jossa WLP, lämmitys QLP, lämmitys, tilat SPFtilat QLP, lämmitys, lkv SPFlkv Wlisälämmitys lämpöpumppujärjestelmän

Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmä Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmän osalta huomioidaan kiinteistökohtaisessa toteutuksessa kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon mahdollistaminen Skanssin alueelle. Lisäksi pyritään mahdollistamaan hajautettu lämmöntuotanto alueella. VAATIMUS 3.1.

Rakennuksen pääasiallinen lämmitys hoidetaan kaukolämmöllä, minkä lisäksi talossa on ilmanvaihdon esilämmitys ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen katolle asennettiin myös aurinkopaneelit (100 m 2 ), joiden ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon. Taulukko. Oulun passiivikerrostalon (Rita-aukiontie 18) energiatase. Kuva.