Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 49444,9 15,6 4.3.4 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 -154923,5 -48,9 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1 Yhteensä 194518,7 61,4 - Lämpökuormista

336,88 Ilmanvaihdon lämmitys Taulukko 38.

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ

CO2-pitoisuusohjaukset toimistotiloissa Ovatko lämmitys ja jäähdytys käytössä samanaikaisesti? Onko jäähdytystarvetta pienennetty säleverhoilla? Onko tiloissa käytössä siirreltäviä sähkölämmittimiä? Onko lamppujen vaihto LED-lamppuihin mahdollinen ja kannattava?

Simuloiduissa kohteissa, joissa ilmanvaihto säädettiin toimivaan omassa tehtävässä eikä varsinaisesti viilentämään tai lämmittämään tiloja, on varsinaisen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kyettävä mukautumaan nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin, jotka asettavat uusia vaatimuksia automaation integraatiolle ja säädön nopeudelle, jotta päällekkäinen lämmitys ja jäähdytys voidaan välttää

Tarkista, että järjestelmän eri toiminnoissa käytetään oikeita asetusarvoja. o Jos käytössä on vapaajäähdytys, tarkista, että jäähdytystä käytetään oikein ulkolämpötilan mukaan. o Tarkista asetusarvot siten, että lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää ei käytetä samassa tilassa päällekkäin Teetä ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän asennukset, huollot ja vuototarkastukset yrityksillä ja henkilöillä

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta hallintajärjestelmästä on useita uuneja käyttävä tuotantolaitos, jonka uunien lämmitys on synkronoitu siten, ettei tietty tehotaso ylity. • Mitoita sähkömoottorit oikein ja vaihda vajaalla kuormalla käyvät sähkömoottorit pienempiin. • Estä muuntajien ja sähkömoottoreiden tyhjäkäynti. • Sammuta laitteet (esim. hitsauskoneet), kun niitä ei käytetä. • Vaihda

parantaminen 9 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 9 Sähköisten lämmityksien rajoittaminen (KÄYTTÖ) 9 Lauhdelämmön talteenotto 8 Sisälämpötilan alentaminen 8 LVI-laitteiden sähkö 6 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 4 Eristykset putkissa ja säiliöissä 4 Ikkunoiden ja ovien korjaus 2 KÄYTTÖ = Käyttötekninen toimenpide, jonka toteuttaminen ei vaadi investointeja Toimenpide Osuus lämmitys

C Suhteellinen  kosteus   seinäpinnassa  on 70 % 60 % 9 g/kg 19°C HUONEISTOKOHTAINEN ILMANVAIHTO • Joka asunnossa oma ilmanvaihtokone • Ei konehuonetta • Pieni tilantarve • Edullinen investointikustannus • Asukkaan tarpeen mukaan säädettävissä • Ulkoilma tulee hallitusti sisälle ilmanvaihtokoneen kautta – ei alipainetta • Ei vuotoilmaa ulkoseinistä tai porraskäytävästä • Tuloilman lämmitys