On huomioitava, että useilla IVLP-malleilla yli 55 celsiusasteinen lämmöntuotanto tilojen lämmitys- ja käyttövesipuolelle on ongelmallista. Lämpötilaa nostetaan tarvittaessa tyypillisesti vesivaraajan sähkövastuksella. On myös kahden kompressorin laitemalleja, joissa on omat kylmäainepiirinsä, lämpötila-alueensa ja eri kylmäaineet.

Rakennuksen lämmitys- eli patteriverkoston perussäädössä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä säädetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Perussäädöllä varmistetaan, että vesi kiertää verkon jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti rakennuksen eri osissa.

Vältä hukkalämmitystä Liian pitkä lämmitys menee hukkaan. Sopiva esilämmitysaika kannattaa säätää ulkoilman lämpötilan mukaan ajastimella tai etäohjauksella.

Nykyinen lämmitysjärjestelmä: vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla: Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a, joka jakautuu Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Vertailussa arvioitiin kolmea vaihtoehtoa: Sähkölämmitys “Huono” maalämpöpumppu COP* 2,9 “Hyvä” maalämpöpumppu COP 3,7 *COP= tuotetun lämpöenergian suhde käytettyyn sähköenergiaan Arvioinnissa

Tarkista sekä automaatiojärjestelmästä että paikan päällä huoneissa, etteivät lämmitys ja jäähdytys toimi samanaikaisesti. Seuraa jäähdytyksen toimintaa myös talvella ja arvioi, miksi silloinkin tarvitaan koneellista jäähdytystä, vapaajäähdytystä tai kaukojäähdytystä. Omistaja: Järjestelmän käyttöönotto vaatii jo varhain myös kiinteistöhuollon osallistumista.

Rakennuksen pääasiallinen lämmitys hoidetaan kaukolämmöllä, minkä lisäksi talossa on ilmanvaihdon esilämmitys ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen katolle asennettiin myös aurinkopaneelit (100 m 2 ), joiden ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon. Taulukko. Oulun passiivikerrostalon (Rita-aukiontie 18) energiatase. Kuva.

Ilmanvaihdon ohjaus todellisen käyttörytmin perustella vähentää lämmitys- ja sähköenergian kulutusta: jos laitteiden todellinen käyttötarve on 50 prosenttia, tarpeenmukainen ohjaus puolittaa ilmanvaihdon lämmitysenergiankulutuksen.

Onnistunut varaajan mitoittaminen edellyttää seuraavia tietoja: kesäaikainen lämpimän käyttöveden kulutus, kesäaikainen lämmitys (lattialämpö, kuivauspatterit, yms.), varaajan häviöt, siirtoputkien häviöt (maakanaalin pituus ja tyyppi, käyttöveden kierto). Lämpimän käyttöveden kulutuksen keskiarvona voi käyttää 50 l/hlö/vrk.

Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa.

Energiatodistuksen laatimista varten onkin hyvä koota rakennuksen asiakirjat ja tiedot kokoon jo etukäteen: talon piirustukset, huoltokirja, tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys, jne.), tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista, sekä tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, jne.).