Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 49444,9 15,6 4.3.4 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 -154923,5 -48,9 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1 Yhteensä 194518,7 61,4 - Lämpökuormista

336,88 Ilmanvaihdon lämmitys Taulukko 38.

CO2-pitoisuusohjaukset toimistotiloissa Ovatko lämmitys ja jäähdytys käytössä samanaikaisesti? Onko jäähdytystarvetta pienennetty säleverhoilla? Onko tiloissa käytössä siirreltäviä sähkölämmittimiä? Onko lamppujen vaihto LED-lamppuihin mahdollinen ja kannattava?

C Suhteellinen  kosteus   seinäpinnassa  on 70 % 60 % 9 g/kg 19°C HUONEISTOKOHTAINEN ILMANVAIHTO • Joka asunnossa oma ilmanvaihtokone • Ei konehuonetta • Pieni tilantarve • Edullinen investointikustannus • Asukkaan tarpeen mukaan säädettävissä • Ulkoilma tulee hallitusti sisälle ilmanvaihtokoneen kautta – ei alipainetta • Ei vuotoilmaa ulkoseinistä tai porraskäytävästä • Tuloilman lämmitys

Otetaanko tuo lämpökuormaksi tuleva puolikas lämmitys- ja käyttövedenvaraajien kokonaislämpöhäviöstä, vai ainoastaan sen rakennuksen (laskettu suhteellinen) lämpöhäviöosuus, jossa lämpölaitos sijaitsee?

Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 45420,5 14,3 4.4.3 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 Korvausilman lämpeneminen tilassa - - -50,2 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 158947,9 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1

Esimerkiksi lämmitys voidaan ajoittaa sähkön saatavuuden ja hinnan perusteella niin, ettei siitä ole asukkaille haittaa. Sähkön varastoinnin kehittyessä sähköjärjestelmästä tulee entistäkin joustavampi. Myös kotitaloudet voivat varastoida esimerkiksi aurinkopaneeleilla tuottamaansa sähköä omiin tarpeisiinsa tai ostaa verkosta edullista sähköä varastoon.

.  TOP3 -TOIMENPITEET • tuotantolinjojen pesusyklien optimoiminen • suodatusten optimoiminen • reaktoreiden lämmitys- ja pumppausjärjestelmien tehostaminen CH-Polymers Oy:n tuotantopäällikkö TIMO HEIMOLA: – Tehtaan materiaalivirrat ja niihin liittyvät kulut sekä piilokulut saatiin selville järkevällä tarkkuudella.