Lämmitys Taloyhtiössä lämmitysenergiaa tarvitaan tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu tyypillisesti noin 20–30 % ostetusta lämmitysenergiasta. Tilojen lämmitystarvetta aiheuttavat lämpöhäviöt rakenteiden, kuten yläpohjan ja seinien kautta, sekä ilmanvaihdon kautta poistuva lämmin ilma.

Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 15 000 kWh, veden lämmitys sähköllä 1950 €. Vesipetojen perheen suihkunkäyttö maksaa 3150 € vuodessa. Neljä henkilöä aamuisin 2 min ja iltaisin 4 min suihku. Vuodessa vettä kuluu 157 680 litraa, kylmä vesi noin 480 €. Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 6 000 kWh, veden lämmitys sähköllä noin 780 €.

Pientalossa energiankulutus jakaantuu seuraavasti. huonetilojen lämmitysenergia noin 40-60 % käyttöveden lämmitys noin 10-25 % tuloilman esilämmitys noin 5-15 % huoneisto- ja kiinteistösähkö noin 20-30 % Huonetilojen lämmitys Lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja pesutilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen.

Tyypillisesti vanhan sähkölämmitteisen asunnon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: huonetilojen lämmitys 50 prosenttia, käyttöveden lämmitys 20 prosenttia, taloussähkön osuus 30 prosenttia. Suurissa ja vanhoissa taloissa tilojen lämmityksen osuus voi olla jopa 80 prosenttia.

Lähelle pintaa, vesieristyksen alle, asennettu lämmitys on huomattavasti energiatehokkaampi kuin syvälle asennettu. Sivun tiedot perustuvat sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa tutkittuun ja tuotettuun aineistoon.

Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: lämmitys (tilat ja lämmin käyttövesi) 45 %, vesi ja jätevesi 20 %, huoneistosähkö 28 % ja kiinteistösähkö 7 %.

Tällöin myös poissaolo-ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä; lämmitys ja ilmanvaihto on mahdollista asettaa minimille poissaolon ajaksi ja palauttaa normaalitasolle kotiin palatessa, tarvittaessa jopa etäohjauksella. Ilmanvaihtoa voidaan kesäaikana tehostaa öisin, kun ulkoilma on viileämpää.

Käyttäjiltä palautetta ongelmakohdista Rakennuksen taloteknisten järjestelmien (esimerkiksi ilmanvaihto, lämmitys) kunnon ja toiminnan selvittäminen kuuluu yleensä huoltohenkilöstölle, mutta yhteisten tilojen käyttäjät huomaavat parhaiten mahdolliset puutteet ja viat. Rakentavassa hengessä annettu palaute auttaa kouluisännöitsijää tai talonmiestä puuttumaan ongelmakohtiin.

Energiaa säästyy, kun lämmitys- ja ilmastointilaitteet on kytketty aina asumistilanteen mukaiselle tasolle ja muun muassa: Lämpötilan pudotuksia voidaan tehdä automaattisesti. Käyttöpaneelilla ja etäkäytöllä saadaan tietoa asunnossa vallitsevasta tilanteesta, mahdollisista hälytyksistä ja voidaan tarvittaessa muuttaa oletustilanteita.