Energiaa säästyy, kun lämmitys- ja ilmastointilaitteet on kytketty aina asumistilanteen mukaiselle tasolle ja muun muassa: Lämpötilan pudotuksia voidaan tehdä automaattisesti. Käyttöpaneelilla ja etäkäytöllä saadaan tietoa asunnossa vallitsevasta tilanteesta, mahdollisista hälytyksistä ja voidaan tarvittaessa muuttaa oletustilanteita.

Lämmitys meno Lämmitys paluu LTO meno LTO paluu Käyntiajat 1/1-teho Nykyinen Päivät ma-pe Toimintaosat Kiertoilma LTO Lämmitys Kostutus Jäähdytys Kuivaus Jälkilämmitys Poistokone 1TK päiväkoti iv-koneh. 1PK1, 1PF2, 1PF3 6.30-17.30 ma-pe kello-ohjaus, kello kesäajassa vakio sis.puh. lämpötila 2 20 25 8 -2,0 22,0 23,8 11,5 Aika 5.15-17.30 °C °C °C °C °C % Pa % °C °C °C °C °C °C °C °C

Ilmalämpöpumppu ei sovi kiinteistön ainoaksi lämmitysmuodoksi, vaan kiinteistössä pitää olla käytössä muita rinnakkaisia lämmitysmuotoja kattamaan kiinteistön lämmitys kovilla pakkasilla.

Energiankulutuksen laskenta tehtiin lämmitystavoin jaoteltuna (huonekohtainen lämmitys, vesikiertoinen sähkö, maalämpö, muu lämmitys). Alkuarvo muodostettiin kertomalla kysymysten perustella tehty arvio lämpimän veden määrästä veden ominaislämmöllä ja oletetulla lämpötilan nousulla.

Satunnaisessa käytössä oleva huoneen tai tilan lämmitys Satunnaisessa käytössä olevan huoneen neljän Celsiusasteen lämpötilan pudotus voi pienentää jopa 20 prosenttia tilan lämmityskustannuksia ilman, että asumismukavuus kärsii.

Säätämällä rakennuksen lämmitys- ja käyttövesiverkko tarpeenmukaiseksi varmistetaan energiatehokkuus, pienempi energiankäyttö ja siten myös pienemmät energiakustannukset. Oikein mitoitettu, hyvin säädetty ja tasapainossa oleva lämmitysverkko tuottaa lämmityskaudella halutun tasoisen lämpötilan tiloihin ja käyttöveteen parantaen asumismukavuutta ja vähentäen asukasvalituksia.

Saneerauksen yhteydessä kaapeli asennetaan tyypillisesti lähelle lattian pintaa, jolloin lämmitys reagoi säätöön nopeammin ja aikaohjaus on tehokkain käyttötapa.

Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa muun muassa lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ

sulatus ennen toimitusta o Kuuma ilma o Erillinen turbohöyrygeneraattori Rudus Oy, Yhteenveto tuloksista Kuuman veden lämmitys 1. 2. 3. 4. 5. 15 Hukkalämpöjen talteenotto: Joitakin hukkalämmönlähteitä tunnistettiin Tuusulan tehtaalla, mutta ne ovat pieniä ja hajallaan ympäri tehdasrakennusta.