2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003 2006 2007 2012 * Kulutukseen vaikutti poikkeuksellinen kylmä talvi. 1) Lämmitys

Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa? Kaukolämpö ja maalämpö eivät ole mahdollisia. Vastaus: Varaajan koko suhteessa talon kokoon on suuri. Korkealla lämpötilatasolla ja ilman eristystä lämpöhäviöitä voi tulla yli 10 000 kWh vuodessa.

Kompressorin avulla voidaan tyypillisesti lämmittää lämmitys- ja käyttövettä +55C:een saakka, mutta lisälämpö on tuotettava sähkövastuksilla. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu paremmin lattialämmitykselle kuin vesikiertoiselle patteriverkostolle. Kovimmilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu saattaa myös sammuttaa itsensä, joten jokin rinnakkainen lämmitysjärjestelmä tulee olla.

Kuva: Jari Aalto, Motiva Kuva 3 Esimerkkijakauma sähkönkäytön jakautumisesta sähkölämmitteisessä rivitaloasunnossa kWh 2000 1500 lämmitys 1000 vedenlämmitys kotitaloussähkö 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 –tutkimusraportti, Adato Energia Oy Lisätietoja: • www.motiva.fi/sahkolammitys Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin

Patteriverkosto kuntoon – ohjeita patteriverkoston perussäädön tilaajalle Patteriverkosto kuntoon – ohje taloyhtiöille Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Energiankäytön kannalta lämmitysverkoston epätasapaino ja siitä aiheutuvat suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.

Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korjataan vaurioituneet tai kuluneet osat oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja ylläpidetään lämmitys- ja muita järjestelmiä niin, että esimerkiksi kiinteistön sisälämpötila pysyy taloyhtiön tavoittelemalla tasolla. Erilaisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin on suositeltavaa varautua, jolloin puhutaan suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta.

sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää. 12 § Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys

Lämmitys ja noin 50 %:in sisäilman suhteellinen kosteus tehostavat kuivumista. Betonirakenteiden kosteus on aina mitattava ja riittävä kuivuminen varmistettava ennen niiden pinnoittamista. Työn laatu vaikuttaa vuosikymmeniä - älä hätäile.

Lämpökonttien ja –keskusten (195–400 kW) käyttökohteita ovat isot yhtenäiset tilat kuten hallit, kauppakeskukset, sääsuojien lämmitys, huputettujen julkisivutelineiden lämmitys sekä suurten yhtenäisten tilojen kuivattaminen. Suurilla lämpökonteilla lämmittimien hyötysuhde nousee energian käytön kannalta merkittäväksi tekijäksi.