Kiinteistön lämmitys, lämmin ja kylmä käyttövesi sekä ilmastointi · Palamisilman sisäänotto ulkoa kiinteistöön · sisäänoton hallinta ja ilman lämmitys · toiminta seisokkiaikana · Palamisilman otto kattilaan · Tuotantotilojen lämmitys ja lämmityslaitteiden säätöpiirit · Muiden tilojen lämmitys ja lämmityslaitteiden säätöpiirit · Ilmanvaihto ja lämmön talteenotto · Kiinteistön yläosaan

Luku jakautuu alakohtiin Lämmitys, Ilmanvaihto ja Rakenteet. Säästötoimenpiteiden perustelut ja laskelmat käsitellään kappaleessa Toimenpideehdotukset. Lämmitys 2.1 Käsiteltävät asiat riippuvat osittain lämmön tuottotavasta (yleensä kaukolämpö tai esim. öljykattilalaitos).

Huoneistokäyntien tarkoitus on rakennuksen lämmitys-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan, käytön ja säätökysymysten selvittäminen, ei yksittäisten huoneistojen katselmointi. Huoneistokäynteihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan etukäteen tiedettyjä ongelmahuoneistoja.

Lämmitys meno Lämmitys paluu LTO meno LTO paluu Käyntiajat 1/1-teho Nykyinen Päivät ma-pe Toimintaosat Kiertoilma LTO Lämmitys Kostutus Jäähdytys Kuivaus Jälkilämmitys Poistokone 1TK päiväkoti iv-koneh. 1PK1, 1PF2, 1PF3 6.30-17.30 ma-pe kello-ohjaus, kello kesäajassa vakio sis.puh. lämpötila 2 20 25 8 -2,0 22,0 23,8 11,5 Aika 5.15-17.30 °C °C °C °C °C % Pa % °C °C °C °C °C °C °C °C

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ

Simuloiduissa kohteissa, joissa ilmanvaihto säädettiin toimivaan omassa tehtävässä eikä varsinaisesti viilentämään tai lämmittämään tiloja, on varsinaisen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kyettävä mukautumaan nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin, jotka asettavat uusia vaatimuksia automaation integraatiolle ja säädön nopeudelle, jotta päällekkäinen lämmitys ja jäähdytys voidaan välttää

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta hallintajärjestelmästä on useita uuneja käyttävä tuotantolaitos, jonka uunien lämmitys on synkronoitu siten, ettei tietty tehotaso ylity. • Mitoita sähkömoottorit oikein ja vaihda vajaalla kuormalla käyvät sähkömoottorit pienempiin. • Estä muuntajien ja sähkömoottoreiden tyhjäkäynti. • Sammuta laitteet (esim. hitsauskoneet), kun niitä ei käytetä. • Vaihda

.  TOP3 -TOIMENPITEET • tuotantolinjojen pesusyklien optimoiminen • suodatusten optimoiminen • reaktoreiden lämmitys- ja pumppausjärjestelmien tehostaminen CH-Polymers Oy:n tuotantopäällikkö TIMO HEIMOLA: – Tehtaan materiaalivirrat ja niihin liittyvät kulut sekä piilokulut saatiin selville järkevällä tarkkuudella.

Muita tyypillisiä kohteita ovat tehdaskiinteistö sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Joskus talteenotettua energiaa on yli oman tarpeen tai omassa toiminnassa ei löydy järkevää lämmön käyttökohdetta.

Kiviaineksen lämmitys tapahtuu hyvin lyhytkestoisissa jaksoissa, jolloin hetkittäiset tehontarpeet ovat suuria, mutta kokonaiskäyttöaika ja energiankulutus pientä.