Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa muun muassa lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.

Myös asumismukavuus paranee, kun lämmitys ja ilmanvaihto toimivat juuri halutulla tavalla. Sähkön kulutusjoustosta tietoa kuluttajille ja taloyhtiöille Motiva on koonnut tietopaketin ja julkaissut kuusi videoanimaatiota sähkön kulutusjoustosta kuluttajille ja taloyhtiöille.

Valtioneuvoston mukaan on hyvä, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti. Valtioneuvosto korostaa kannassaan kustannustehokkuutta velvoitteen saavuttamisessa. Komissio esittää kaikkien nykyisinkin käytössä olevien eri sektoreiden välisten ja sisäisten joustokeinojen säilyttämistä ja myös yhtä uutta joustoa.

. – Wattimaisteri-sivustolle on koottu käytännönläheisiä vinkkejä muun muassa vesi-, lämmitys- ja sähkölaskun pienentämiseen, Suur-Uski kertoo. Huikea säästöpotentiaali piilee muun muassa lämpimässä käyttövedessä, sillä vartin suihkuttelu päivässä maksaa pyöreästi 450 euroa vuodessa. Lisää säästöjä saa alentamalla huonelämpötiloja.

Lisätietoja: Motiva Oy johtava asiantuntija Harri Heinaro puh. 050 913 3679 harri.heinaro@motiva.fi RAKLI ry tekninen johtaja Mikko Somersalmi puh. 040 720 7645 mikko.somersalmi@rakli.fi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun

Tunnistettuja toimia ovat muun muassa rakennusten tilatehokkuus, energiatehokkuutta parantava suunnitelmallinen kiinteistönpito, korjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuusparannukset sekä vähähiilinen lämmitys. Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

parantaminen 9 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 9 Sähköisten lämmityksien rajoittaminen (KÄYTTÖ) 9 Lauhdelämmön talteenotto 8 Sisälämpötilan alentaminen 8 LVI-laitteiden sähkö 6 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 4 Eristykset putkissa ja säiliöissä 4 Ikkunoiden ja ovien korjaus 2 KÄYTTÖ = Käyttötekninen toimenpide, jonka toteuttaminen ei vaadi investointeja Toimenpide Osuus lämmitys

1369 paivi.suur-uski@motiva.fi Motiva Oy asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell puh. 0400 464 787 kirsi-maaria.forssell@motiva.fi Sisäilmayhdistys ry toiminnanjohtaja Mervi Ahola puh. 050 584 8442 mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi Talteka johtaja Juhani Hyvärinen puh. 040 745 7907 juhani.hyvarinen@talteka.fi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys

Nyt on hyvä hetki tarkistaa, että koti on valmis pakkasiin ja lämmitys ja ilmanvaihto säädetty oikein. Energiataloudelliset säädöt ja asumistottumukset tukevat terveellisiä sisäilmaolosuhteita ja pienentävät asumisen ilmastovaikutuksia. Kylmän tunne on yksilöllistä. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin sanoa, että 20–22 °C on sopiva lämpötila oleskelutiloissa.

Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta asukkaan energialasku on pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä. Yksiöiden rakentaminen moninkertaistunut Suomessa on rakennettu viimeisten 15 vuoden aikana 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa.