9 900 kWh käyttöveden lämmitys 4 000 kWh kotitaloussähkö 6 500 kWh 1970 -luvun pieni okt, 100 m2 Sähköpatterit Kokonaiskulutus 20 000 kWh/a Kokonaiskulutus 44 000 kWh/a huonetilojen lämmitys 33 000 kWh käyttöveden lämmitys 5 000 kWh kotitaloussähkö 6 000 kWh Rintamamiestalo 1945-1960, 120 m2+40 m2 Kokonaiskulutus 32 000 kWh/a huonetilojen lämmitys 23 000 kWh käyttöveden lämmitys 4

Tavoitearvoja erilaisten sähkölämmitteisten talotyyppien energiankulutukselle, kWh/vuosi Sähkön Käyttöveden Kotitalous- Lämmitys- ja kokonaiskulutus lämmitys sähkö kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, noin 120 m2 • kaksi asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 16 000 1 600 3 500 10 900 16 800 3 200 4 600 9 000 17 150 3 200 4 600 9 350 • kaksi asukasta 90-luvun pientalo, noin 150 m2 • neljä

Tyhjien huoneiden tai tilojen, joissa ei oleskella jatkuvasti, lämmitys kannattaa ehdottomasti kytkeä pois päältä tai lämpötila alentaa pysyvästi. Lämpötilan voi nostaa tilapäisesti takaisin normaaliksi tarvittaessa ja käytön jälkeen alentaa uudelleen tai kytkeä lämmitys pois päältä.

Taulukko 2: Erilaisten sähkölämmitteisten talotyyppien energiankulutuksen tavoitearvoja, kWh/vuosi Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitaloussähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, n. 150 m2 – neljä asukasta 16 800 3

Siitä lämmityksen osuus on 5 TWh, kotitaloussähkö 3 TWh ja käyttöveden lämmitys 2 TWh. Vuonna 2008 Elvari-hankkeen tavoitteiksi asetettiin sähkölämmitteisten asuntojen yhteenlasketun energiankulutuksen vähentämistä 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Yksittäiselle pientalolle tavoite oli vähintään 30 prosenttia.

Mökkiviikonloppujen ja matkojen ajaksi lämpötilaa lasketaan 2-3 astetta ja lämpöisinä aikoina keväällä ja syksyllä lämmitys kytketään pois kokonaan. Tyhjää taloa on turha lämmittää.

Energiankulutuksen laskenta tehtiin lämmitystavoin jaoteltuna (huonekohtainen lämmitys, vesikiertoinen sähkö, maalämpö, muu lämmitys). Alkuarvo muodostettiin kertomalla kysymysten perustella tehty arvio lämpimän veden määrästä veden ominaislämmöllä ja oletetulla lämpötilan nousulla.

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ

Myös lämmitys- ja jäähdytyspiirien toiminnoissa voi olla puutteita ja säätöjen heiluntaa.

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta hallintajärjestelmästä on useita uuneja käyttävä tuotantolaitos, jonka uunien lämmitys on synkronoitu siten, ettei tietty tehotaso ylity. • Mitoita sähkömoottorit oikein ja vaihda vajaalla kuormalla käyvät sähkömoottorit pienempiin. • Estä muuntajien ja sähkömoottoreiden tyhjäkäynti. • Sammuta laitteet (esim. hitsauskoneet), kun niitä ei käytetä. • Vaihda