Sote-uudistus luo epävarmuutta kuntien kiinteistönpitoon lähivuosina • Kuntien tytäryhtiöiden investointien merkitys kasvaa kuntakonserneissa • Suunnitelmallinen kiinteistönpito vaikeutuu (ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys

Teollisuudessa sähköä kuluu esimerkiksi koneiden pyörittämiseen, puhallukseen ja pumppaukseen sekä lämmitys- ja kuumennusprosesseihin. Työ- ja elinkeinoministeriön selonteon mukaisesti sähköistämisen tekniset ratkaisut voidaan jakaa suoraan tai epäsuoraan sähköistykseen.

lutus  MWh/a  25 000  %‐osuus  omakäyttö‐  kulutuksesta  50  Hakesiilon lämmitys  Öljysäiliöiden  8 000  16  lämmitys  Muut*  17 000  34  Yhteensä  50 000  100  *arvioitu kulutus    Lämmön  hinnalla  25 €/MWh  omakäyttölämmön  vuosikustannus  on  yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.   21 4 Voimalaitoksen energiatehokkuuden  analysointi ja tehostamistoimenpiteet Tehostamistoimenpiteiden tuomat

Säätötavat, porrastukset Toimenpide-ehdotukset säädön porrastuksiin (jäähdytys, lämmöntalteenotto, lämmitys) ja säätötapoihin liittyen.

Välillisessä lauhdutuksessa ilmanvaihdon lämmitys voidaan toteuttaa esimerkiksi sarjaankytkennällä ulkolauhduttimen kanssa. Kuva 1. Perinteinen välillinen lämmöntalteenottojärjestelmä Suoraan ilmaan lauhduttavista järjestelmistä mainittakoon Kryothermin toimittama järjestelmä.

Helsingissä 13.4.2004 Lassin Lämmönselvitys Oy Veikkos Vatten Ab Lassi Lämpö Veikko Vesi 3 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 5 1.1 Kohteen perustiedot 5 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 5 1.3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 6 2 Lämpö 9 2.1 Lämmitys 9 2.2 Ilmanvaihto 10 2.3 Rakenteet 10 3 Sähkö 11 4 Vesi 13

LÄMMÖNLUOVUTUSTEHO kW / 36 h Blanka Angolo, lämmitys 20 kg 3,0 2,5 2,0 1,5 Vaivaton käyttö on arkipäivän juhlaa 1,0 0,5 0 Tulisijan materiaali, rakenne ja tekniikka vaikuttavat sen lämmitysominaisuuksiin. Tehokas palaminen ja lämmönvarautuminen mahdollistavat nopean lämmityksen.

Muita tyypillisiä kohteita ovat tehdaskiinteistö sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Joskus talteenotettua energiaa on yli oman tarpeen tai omassa toiminnassa ei löydy järkevää lämmön käyttökohdetta.

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Seuraavassa esimerkkinä listaa läpikäytävistä asioista: • Kiinteistö o Lämmitys o Ilmanvaihto o Lämmin käyttövesi +vesi o Rakenteet o Valaistus o Sähkökäytöt (moottorit, lämmitykset, yms.) o Kylmäjärjestelmät • Tehdaspalvelujärjestelmät o Paineilmajärjestelmät o Prosessi-ilmanvaihtojärjestelmät o Jäähdytysjärjestelmät o Muut apujärjestelmät • Tuotantoprosessit 10 Näiden esille saamiseksi