2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003 2006 2007 2012 * Kulutukseen vaikutti poikkeuksellinen kylmä talvi. 1) Lämmitys

Kuva: Jari Aalto, Motiva Kuva 3 Esimerkkijakauma sähkönkäytön jakautumisesta sähkölämmitteisessä rivitaloasunnossa kWh 2000 1500 lämmitys 1000 vedenlämmitys kotitaloussähkö 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 –tutkimusraportti, Adato Energia Oy Lisätietoja: • www.motiva.fi/sahkolammitys Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin

Patteriverkosto kuntoon – ohjeita patteriverkoston perussäädön tilaajalle Patteriverkosto kuntoon – ohje taloyhtiöille Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Energiankäytön kannalta lämmitysverkoston epätasapaino ja siitä aiheutuvat suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.

Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Lämmön hankinnan parhaita käytäntöjä Bioenergia Osta lämpö valmiina Lämmön ostaminen palvelutoimintana on vaivaton ja kustannustehokas tapa hoitaa rakennuksen tai prosessin lämmitys. Lämmön kilpailuttaminen kannattaa. Hyvä lämmöntoimittaja voi olla paikallinen lämpöyrittäjä tai lämpöosuuskunta. Lämpöyrittämisellä on Suomessa jo perinteitä 1990-luvun alusta lähtien.

Kiinteistö jen lämmitys Tiedot lämmitetyistä kiinteistöistä ja niiden energiatodistuksien luokat täytetään liitteen 1 taulukkoon. Rakennuskohtaiset normeeratut energiankulutukset täytetään liitteen 1 taulukkoon. Onko käyttöveden lämmityksen energiankulutuksen osuus koko lämmitysenergiankulutuksesta tiedossa erikseen? Onko lämmön kulutustaso pysynyt samana viime vuosina?

sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää. 12 § Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys

Lämpökonttien ja –keskusten (195–400 kW) käyttökohteita ovat isot yhtenäiset tilat kuten hallit, kauppakeskukset, sääsuojien lämmitys, huputettujen julkisivutelineiden lämmitys sekä suurten yhtenäisten tilojen kuivattaminen. Suurilla lämpökonteilla lämmittimien hyötysuhde nousee energian käytön kannalta merkittäväksi tekijäksi.

Jatkossa Muulin avulla tullaan tutkimaan yhä enemmän energiavirtojen optimimaalista hallintaa, missä matkustamon lämmitys ja jäähdytys muodostaa oleellisen osan. Myös akuston pitäminen optimaalisessa lämpötilassa on välttämätöntä energiatehokkuuden ja akun eliniän kannalta.

Lisäksi sähköbusseissa on sekä bussin sisätilan lämmitys että akkujen lämmitys. Sähköbussissa on kalustovalmistajasta riippuen ilmalämpöpumpulla tai biodieselillä toimiva sisätilan lämmitys. Lisäksi sähköbusseista on tarpeen vaatiessa dieselkäyttöinen matkustamotilan lisälämmitin.