Kaikkiaan analysoitiin tietoja noin tuhannesta kohteesta; mm. noin 300 lämpöpumppua hyödyntävää kotitaloutta, yli 300 kotitalouden sähkönkulutustiedot • Aktiivista viestintää tuloksista: casekortteja, artikkeleita ja tiedotteita, verkkoaineisto, luentoja ja esityksiä, vierailuja • Työkalu energiayhtiöiden asiakaspalvelun tueksi Tiedon ja asiantuntijuuden jakamista • yhteistyöryhmissä Sähkönkulutus

Kostuttimen sähkönkulutus on ollut vuonna 2004 arviolta 35 MWh/a. Mikäli kostuttimen kostutustehon lasku olisi huomattu heti kevättalvella 2004 ja kostutuspatruunat olisi vaihdettu uusiin, olisi kostuttimen sähkönkulutus ollut koko vuoden osalta arviolta 155 MWh/a.

Vuotuinen sähkönkulutus lasketaan kertomalla pumpun ottama teho mitoituspisteessä kyseisen tehon huipunkäyttöajalla. Esimerkiksi tarjoajalle 1: 127 kW· 6 500 h/a = 825 500 kWh/a Vuotuinen käyttökustannus lasketaan kertomalla käytetty sähkönkulutus sähkön hinnalla.

Patterien termostaattien toimivuuden tarkastus Ilmanvaihdon venttiilien talviasetukset Ilmanvaihtokoneen talviasetukset ja suodattimien vaihto Lämmitysjärjestelmän paisunta-astian esipaineen tarkastus Ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön puhdistus Ulkovalaistuksen kunnon tarkastus Kesällä kylmälaitteiden sähkönkulutus on suurimmillaan.

Sähkön ja lämmön teho- ja energiamittarit · Omakäyttölämpöenergian mittaus · tuotannollinen omakäyttöenergia · kiinteistön lämmitys · Omakäyttösähköenergian mittaus · tuotannollinen kokonaissähkönkulutus · isojen puhaltimien ja pumppujen sähkönkulutus.

Vanhoja moottoreita uusittaessa tulee selvittää moottoreiden nykyinen sähkönkulutus ja vaatia, että uusien moottoreiden energiankulutus on tämän alapuolelle. Täten saavutetaan parempi hyötysuhde. Yleensä laitteistoissa on energiansäästöpotentiaalia. Lisäksi vanhaa moottoria vaihdettaessa on syytä tarkistaa sen päämitat, jotta mahdollinen sovitusalusta osataan mitoittaa oikein.

ja ratkaisuista laitekaupalle sekä rakennustarviketeollisuudelle Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Taustatietoa sähkölämmityksestä • Suomessa on noin 620 000 sähkölämmitteistä pientaloa (Adato Energian arvio) • Sähkölämmittäjät ovat suuri yhtenäinen käyttäjäryhmä, jonka kulutus on lähes 10 TWh/a eli n. 10 % Suomen koko sähkön kulutuksesta • Yksittäisen kohteen sähkönkulutus

Kaksin- tai kolminkertaistettaessa uudisrakentamisen määrä sähkönkulutus ei kuitenkaan muutu samassa suhteessa, koska CHC:n sähkönkäyttö ei kaksin- tai kolminkertaistu. SunZEBv-tapauksissa, joissa jäähdytys on toteutettu rakennuskohtaisesti kompressorikäyttöisillä vedenjäähdytyskoneikoilla, lisääntyy sähkönkulutus hieman SunZEB-konseptia enemmän.

Näiden perusteella voidaan todeta, että maltillisen skenaarion mukaan sähkönkulutus ei juurikaan nouse, kun taas Ilmasto neutraali kasvuskenaariossa sähkönkulutus nousee yli kolminkertaiseksi. (19) 21 Taulukko 4.1 Sähkönkulutuksen skenaariot, Fingrid – Verkkovision skenaarioluonnokset. (19) Skenaario Sähköä Vientiin Vuosi 2018 2035 2045 Sähkönkulutus, TWh 42 45 45 Ilmastoneutraali kasvu

Sähkönkulutus 2013 2014 30,1 45,8 35,4 29,1 47,4 40,9 Kokonaiskulutus GWh Raitioliikenne Metroliikenne Junaliikenne 7 Junaliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta. HSL:n lähijunaliikenne kulkee uusiutuvalla sähköenergialla. Junien täyttöasteella on matkustajaliikenteessä keskeinen vaikutus matkustajakohtaiseen energiatehokkuuteen.