Siirry sisältöön

105 hakutulosta

Järjestelmien (lämmitys, ilmanvaihto, sähkö, vesi) sekä rakenteiden teknisen ja toiminnallisen kuvauksen esitystapa on määrämuotoisiin lomakemalleihin pohjautuva. Energiakatselmusraportin rakenne RAPORTTIOSA LIITTEET 1. 1. 2. 3. 4. 5. 2 Yhteenveto Taulukko 1 Taulukko 2 Lämpö Sähkö Vesi Toimenpideehdotukset 2. 3. 4. 5.
Järjestelmä kytkettiin sähköverkkoon syyskuussa 2013, jolloin se oli Suur-Savon Sähkön jakeluverkkoalueella ensimmäinen aurinkosähköjärjestelmä, joka myy ylijäämäsähköä sähköyhtiölle. Paneelit on asennettu maahan kahteen ryhmään niin, että puolet on suunnattu etelään ja puolet länteen.
Taulukko. 13 Säästölaskelmissa käytettävät sähkön hinnat.
60% 40 500 90 Fossiiliset Kaukolämpö Sähkö Kuva 6.
Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa.
) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin eri energialähteisiin jaoteltuna
Voimalaitoksen energia-analyysin vastuuhenkilöinä voivat toimia Motivan auktorisoimat energiakatselmoijat (lämpö-katselmoija (L) tai sähkö-katselmoija (S)) tai myös Motivan hyväksymät niin sanotut hakijavastuuhenkilöt.
Aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisuusriskien minimoimiseksi on järjestelmän suunnittelu ja asennus toteutettava huolellisesti. Asioita, joita hyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon: Järjestelmän turvallinen käyttö varmistetaan noudattamalla aurinkosähköjärjestelmien rakentamiseen liittyviä sähkö- ja paloturvallisuusasetuksia ja -määräyksiä.
Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.
Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.