Suomen sähköntuotanto koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, lauhdevoimasta, tuulivoimasta ja toistaiseksi vähäisestä määrästä aurinkovoimaa. Myös sähkön tuonti on merkittävässä osassa sähkön tarjontaa. Sähkön tuonti on kattanut viime vuosina 20-25% sähkön kokonaiskysynnästä, joka vuonna 2017 oli 85,4 TWh (Energiateollisuus, 2018).

osuus sähkön hankinnasta, sähkön kokonaistuotannosta ja lämpövoimantuotannosta Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaukolämmöntuotannosta Energiantuotannon hyötysuhteita Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden polttoaineiden- ja sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden energiankulutus

Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä, käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus. Lisäksi esitetään sähkön energiatase. 3.2.1.

ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO2-päästövähenemä • vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2/a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2 Energiankulutuksen vähenemä • vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö,

Skenaariokehikon pohjalta on laadittu arvio sähkön ja polttoaineiden hintojen kehityksestä, jotka on esitetty alla taulukossa 2-1. Taulukko 1: Sähkön ja polttoaineiden hintojen kehitys (€/MWh) 2016 2020 2030 Sähkö (pörssi) 32 45 65 Sähkö (pistorasiahinta*) 120 129 154 Pelletti (pienkäyttäjä, sis.

Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

Pätevyys Kurssin hyväksytysti suorittanut saa pätevyyden toimia L- tai S-vastuuhenkilönä (L=lämpö tai S=sähkö) tuetuissa Motiva-mallisissa energiakatselmuksissa. Kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan kummalle osa-alueelle (S=sähkö vai L=lämpö) pätevyyttä hakee. Pätevyys on toistaiseksi voimassa oleva.

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

, kaukolämmön ja polttoaineiden 3 edellisen vuoden kulutukset vuositasolla • Sähkön, kaukolämmön ja polttoaineiden edellisen vuoden tai 12kk kulutukset kuukausitasolla • Sähkön keskituntitehot tuntitasolla edelliseltä vuodelta tai edelliset 12kk kuvaajana • Veden kulutus edelliseltä 3 vuodelta saatavissa olevalla tarkkuudella Lämmitykseen käytettävä kaukolämpö- tai polttoaine-energia

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.