Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.

Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.

Sähköä tuotetaan yhä enemmän sääriippuvaisilla tuuli- ja aurinkovoimalla.

Lopulliset kustannukset riippuvat kuitenkin autosta, ajokilometreistä, ajotavoista ja sähkön hinnasta.

Myös kulutuksen ajoitus hiljaisemmille vuorokauden tunneille ja viikonpäiville tasaa kulutuspiikkejä ja sähkön tehontarpeen huippuja. Yritysten kannattaa laatia toimintasuunnitelma, jossa on nopeat keinot energian säästämiseksi. Esimerkiksi Senaatti-konserni valmistee parhaillaan suunnitelmaa syksyllä ja talvella toteutettavista energiansäästötoimista.

Kuluuko sähköä? Tarkasta kulutuksesi sähköyhtiön verkkopalvelusta. Pyöriikö vesimittari, vaikka käyttöä ei ole? Reagoi vuotoihin heti! Tarkasta rakennusautomaatiojärjestelmän asetukset ja kirjaa tekemäsi muutokset ylös. Tee tyhjäkäyntikävely tiloissa, kaikki ei näy automaatiosta!

Sopimustoiminnalla tehostetaan liittyjän omaa energiankäyttöä ja samalla säästetään sähköä, lämpöä, polttoaineita ja kustannuksia. Samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Toiminta on tuottanut hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta, jotka pystytään näyttämään toteen johdonmukaisen seurannan ja raportoinnin ansiosta.

Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta.

Suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa sähkön-, vedyn- ja kaukolämmönsiirtoon, aurinko- ja tuulienergiaan, biokaasuun, vetyyn, teollisuusprosessien sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla.