Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa.

Kesäaikaista kulutusta kasvattavat muun muassa suuri sähköllä lämmitettävän käyttöveden kulutus, jäähdytysratkaisut ja sähköauton lataaminen päiväaikaan.

Myös kiinnostus sähköautoiluun on selvästi kasvanut edellisistä vuosista ja entistä useammalla on jo sähkö- tai hybridiauto käytössä. Kotona ladattavan sähkö- tai hybridiauton omisti vastaajista 8 prosenttia. ”Muutostrendi aiempiin tuloksiin viiden viime vuoden aikana on selvä.

Fossiilisia polttoaineita korvaavan teknologian hinta sekä lämmityksen ja sähkön tuotantoon liittyen myös asumismuoto ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköistymisen oikeudenmukaisuuteen. Pääsääntöisesti uusien teknologioiden hinta laskee niiden yleistyessä.

Vuonna 2019 annetun lain mukaisesti kivihiilen käyttö Suomessa on kielletty sähkön- tai lämmöntuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavia investointeja tuetaan erillisellä kannustimella.

Esimerkiksi Naantaliin rakennetaan raskaalle kalustolle sähkön ja biometaanin jakeluasema palveluineen. Etelä- ja Keski-Suomessa testataan sähkö- ja biokaasukuljetuksia metsä- ja elintarviketeollisuudessa, ja Lapissa kokeillaan sähköistä puutavara-autoa metsäteollisuuden kuljetuksissa arktisissa olosuhteissa.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Energiamarkkinoiden kehittäminen, EU-sääntely ja taloudelliset kannusteet puhututtavat Sektori-integraation ajureita ovat erityisesti puhtaan ja vaihtelevan sähkön tuotanto, ja yhteiskunnan energiankäytön sähköistyminen. Puhtaan sähkön tuotannon ja kulutuksen väliin tarvitaan energiansiirron mahdollistava infrastruktuuri.

Sähkön huippukulutustunnit ovat tavanomaisesti arkiaamuisin ja -iltaisin ennen ja jälkeen työpäivän.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.