Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat, varastointi kulutusjoustolla ja energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla sekä muut sähköistymisen ratkaisut, jotka edistävät energiatehokkuutta.

Sähkön arvonlisäveron alennus koskisi kaikkia Sähkönhinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan sähkövähennyksen ja sähkötuen lisäksi myös alentamalla sähkön arvonlisäverokantaa 24 prosentista 10 prosenttiin. Arvonlisäverokannan alentaminen koskisi vain sähkön myyntiä. Arvonlisävero alennettaisiin 1.12.2022-30.4.2023.

Tämä vapaaehtoinen menettely on hyvä lisä keinovalikoimaan, joka osaltaan ehkäisee sähköpulan syntymistä Suomeen”, kiittelee elinkeinoministeri Mika Lintilä . ”Sähkön käyttäjien aktiivisella kulutusjoustolla voidaan pienentää kulutuspiikkejä ja laskea korkeimpia sähkön hintoja.

Lukema ei ole lämpötilakorjattu: marraskuun sähkön kulutuksella painotettu keskilämpötila vastaa viime vuoden marraskuun toteumaa.

Opopäivillä Rovaniemellä 9.2.2024 sähkö-, LVI- ja energia-alan koulutustarjontaa ja alojen tulevaisuuden näkymiä ovat esittelemässä alan toimijat sekä Motiva Oy. Energiamurros on tärkeässä roolissa, kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta. Puhtaasti tuotettu sähkö ja lämpö ovat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle.

kulutetaan sähköä noin 2787 GWh vuodessa.

EU-tason kehittämistyön tulee keskittyä erityisesti sähkön tukkumarkkinoihin. Ministerit keskustelevat kokouksessa myös sähkön johdannaismarkkinoista. Suomessa ja useassa muussa EU-maassa korkeat sähkön johdannaishinnat ovat aiheuttaneet kassakriisin sähköntuottajille ja johdannaismarkkina on ajautunut kriisiin sähkön korkeiden hintojen vuoksi.

. – Kannattavuus on erittäin hyvä sähkön nykyhinnoilla, mutta epävarmuutta aiheuttaa sähkön hintakehityksen vaikea ennustettavuus. Jos sähkön markkinahinta palautuu aiemmalle tasolle, omakäyttöosuus on hyvä pitää suhteellisen korkeana, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen totesi webinaarissa.

Taulukko 7 esittää yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt. Taulukko 7. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt (tonneja/vuosi).

Kaukolämmön päästöt 130 g/kWh (ennakkotieto 2019 ) – Kaukolämpö 160 g/kWh -> V. 2019 arvo oli jo 130 g/kWh – Sähkö 65 g/kWh • Oletukset kaukolämmön ja sähkön päästöjen kehitykselle, taulukko 28, s. 46)?