Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Energiansäästöviikon verkkosivuilla: Energiansäästöviikko 2024 Ohjelma Paikka Valtakunnallinen Energiansäästöviikko, Viikko 41

Taulukoissa 2-4 esitetään kii n teistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot viimeisen viiden vuoden ajalta. Vuosilukuja voi tarvittaessa muokata.

Elinkaarikustannuslaskenta – LCC (Life Cycle Costing) Elinkaarikustannuslaskenta kertoo, mitä hankittava tuote tulee organisaatiolle maksamaan, ei ainoastaan investointihetkellä, vaan myös käytön aikana ja käytöstä poistettaessa, esimerkiksi sähkö-, huolto- ja jätemaksuina. Varsinkin energiaa käyttävien laitteiden käyttökustannukset voivat olla jopa hankintahintaa suuremmat.

Elinkaarikustannusten laskenta Esimerkkinä astianpesu: tilaajan määrittämä käyttöikä käyntiaika/vrk toimintapäivät/vuosi kontaktiaika (aika astian kastumisesta tuorevesihuuhteluun, DIN 10510-normin 120 sekuntia täyttää sairaala-astianpesun hygieniatason tunnelikoneilla) allastäyttöjen määrä/vrk pestävien korien lukumäärä/vrk sähkön hinta €/kWh kylmän ja kuuman veden hinta €/m 3 pesu

Sähkön riittävyys tulevana talvena näyttää hyvältä Tuomas Mattila Fingrid Oyj (pdf) (469.3 KB) 3. Kohti kestävää energianhallintaa Paula Haltsonen Sinebrychoff Supply Company Oy (pdf) (3.5 MB) 4. Fazerin energiatehokkuustoimet ja energianhallinnan tulevaisuuden näkymät Miika Kakko Fazer Makeiset Oy (pdf) (257.9 KB) 5.

Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve. Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla.

Esimerkiksi toimiessaan ilma-vesilämpöpumpun (IVLP) kanssa rinnakkain, öljylämmitys ohjataan käynnistymään automaattisesti kovemmilla pakkasilla, jolloin IVLP:n hyötysuhde ja tehontuotto ovat heikompia ja sähkön pörssihinta on usein tavanomaista korkeammalla.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.