Järjestelmien (lämmitys, ilmanvaihto, sähkö, vesi) sekä rakenteiden teknisen ja toiminnallisen kuvauksen esitystapa on määrämuotoisiin lomakemalleihin pohjautuva. Energiakatselmusraportin rakenne RAPORTTIOSA LIITTEET 1. 1. 2. 3. 4. 5. 2 Yhteenveto Taulukko 1 Taulukko 2 Lämpö Sähkö Vesi Toimenpideehdotukset 2. 3. 4. 5.

Taulukko. 13 Säästölaskelmissa käytettävät sähkön hinnat.

60% 40 500 90 Fossiiliset Kaukolämpö Sähkö Kuva 6.

Kohteessa käytettiin ennen maalämpöön siirtymistä sähkön rinnalla puuta 4–5 m³ vuodessa. Puu kannattaisi ottaa käyttöön myös maalämmön rinnalla ainakin kylmimpään talviaikaan lämmityshuippujen leikkaamiseksi.

Vuonna 2019 annetun lain mukaisesti kivihiilen käyttö Suomessa on kielletty sähkön- tai lämmöntuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavia investointeja tuetaan erillisellä kannustimella.

) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin eri energialähteisiin jaoteltuna

MOTIVA-ENERGIAKATSELMUSRAPORTTI Asuinkerrostalon energiakatselmus Esipuhe Sisällysluettelo Esipuhe 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 1.1 Kohteen perustiedot 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 1. 3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 2 Lämpö 2.1 Lämmitys 2.2 Ilmanvaihto 2.3 Rakenteet 3 Sähkö 4 Vesi 5 Toimenpide-ehdotukset 5.1 Kiinteistön

Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.

Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.