Rakennuksen pääenergiamuodoksi valittiin kaukolämpö ja koulussa käytetään vihreää sähköä. Näiden lisäksi koulun katolle haluttiin aurinkopaneelit demonstraatiojärjestelmäksi, jotta itse rakennus toimisi myös oppimisympäristönä.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

HUIPPUKUORMAHYÖDYT Sähkön tai lämmön huippukuormien pieneneminen Onko energiatehokkuustoimilla mahdollista välttää sähkö- tai kaukolämpöliittymän koon kasvattaminen? Jäähdytyskuormien pieneneminen Tuottavatko energiatehokkaat laitteet aiempaa vähemmän lämpöä eli jäähdytyskuormaa?

tuonti - - - Sähkön vienti - - - Kuntakatselmuksen raportointi taulukko Kuntataulu Taulukko 2.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

ominaiskulutus 19.5 kWh/m³ Katuvalaistus 16.0 MWh/km Säästö 0.14 €/rak-m³ Katuvalaistus 0.51 MWh/piste 5% Valaistuksen säästöpot 1575 t€ Investointi 1626 t€ Sähkön käyttö 33700 t€ Sähkön hinta (67 €) 75 €/MWh arvio Katu- ja puistovalaistuksen säästöpotentiaali kpl W kW á Säästö W Säästö kW HG 80 W 50 80 4.0 MM 35 W 180 50 2.5 HG 125 W 3892 125 486.5 Sp-Na 70 W 200 65 253.0 HG 250 W

Käytettäessä kestävästi tuotettua sähköä hiilidioksidipäästökin putoaa murto-osaan. HSL:n vuokraamat bussit tulevat koekäyttöön Espoossa ja Helsingissä. Koekäyttö kestää neljä vuotta ja hankkeen budjetti on enintään 6 miljoonaa euroa.

Laitteiden energiakulutusta, kylmähuoneista, tiskikoneisiin ja monitoimiuuneista sekoittaviin patoihin seurataan yksityiskohtaisesti, keskimäärin sähköä kuluu 1,5 kwH annosta kohden. Ravintolan kuljetukset suunnitellaan yhä tarkemmin. Tavaratoimittajat käyvät harvemmin ja tuovat kerralla isompia eriä.

Taulukoissa 2-4 esitetään kii n teistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot viimeisen viiden vuoden ajalta. Vuosilukuja voi tarvittaessa muokata.