osuus sähkön hankinnasta, sähkön kokonaistuotannosta ja lämpövoimantuotannosta Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaukolämmöntuotannosta Energiantuotannon hyötysuhteita Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden polttoaineiden- ja sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden energiankulutus

, kaukolämmön ja polttoaineiden 3 edellisen vuoden kulutukset vuositasolla • Sähkön, kaukolämmön ja polttoaineiden edellisen vuoden tai 12kk kulutukset kuukausitasolla • Sähkön keskituntitehot tuntitasolla edelliseltä vuodelta tai edelliset 12kk kuvaajana • Veden kulutus edelliseltä 3 vuodelta saatavissa olevalla tarkkuudella Lämmitykseen käytettävä kaukolämpö- tai polttoaine-energia

Mitatut sähkön kulutukset vuosilta 2004 – 2006. 2004 2005 2006 Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön koden sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskuluMWh tus, MWh MWh tus, MWh MWh tus, MWh Tammikuu 118,0 656,9 179,3 718,6 117,3 661,7 Helmikuu 155,3 646,5 155,8 688,4 139,8 653,1 Maaliskuu 242,0 729,8 123,4 700,0 210,1 802,3 Huhtikuu 128,1

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Sähkön ja lämmön tuotanto Päästövähenemä 200 50 100 0 0 2018 2019 2020 2021 2022 Kuva 4.

VUOSIKULUTUSTIETOJA 2021 2022 2023 2024 Sähkö Vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Vertaile kuukausikohtaisia kulutuksia energiayhtiön palvelusta. Lämmitys (ei sähkö) Kaukolämpö, vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Öljy, vuoden kokonaiskulutus, litraa/v. Puupelletti, vuoden kokonaiskulutus, kg/v. Puu, vuoden kokonaiskulutus, m3/v . Vesi Vuoden kokonaiskulutus, m3/v.

Sähkö- ja kaukolämpöenergian päästöjen laskentaan on käytetty seuraavassa diassa esitettyjä energiantuotannon päästöjen vähenemisskenaarioita. • Hiilijalanjälkilaskennassa ei huomioida mahdollisen uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön vaikutusta päästöihin, sillä sähkön tuotantotapa on käyttäjän valittavissa, ja saattaa muuttua arviointijakson aikana.

. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.

Laitteesta riippuen -15…-20 ºC:n pakkasilla tulee raja, jolloin pumppu tuottaa lämpöä vain saman verran kuin se kuluttaa sähköä. Tällöin pumpun käyttö ei ole enää kannattavaa, vaan se on sammutettava, ellei automatiikka huolehdi siitä. Elvarin lämpöpumppuprojektissa selvitetään miten erityyppiset lämpöpumput vaikuttavat sähkölämmitteisen asunnon ostoenergiankulutukseen.

Katselmustyyppi Kohteita Säästöpotentiaali (kpl) % Lämpö Sähkö Vesi Kustannuks et Energiakatsastus 513 34 % 21 % 8% 7% 17 % Kiinteistökatselmus 786 52 % 16 % 3% 6% 11 % TE-energiakatselmus 39 3% 18 % 10 % 2% 19 % TE-energia-analyysi 91 6% 11 % 8% 2% 13 % 1. vaihe prosessiteollisuuden analyysi 5 0% 17 % 8% 6% 15 % 2. vaihe prosessiteollisuuden analyysi 9 1% 6% 4% 0,1 % 3% Käyttöönottokatselmus