Tehdasalueella on paljon eri ikäisiä rakennuksia, joten myös lämmitystä ja ilmanvaihtoa säätelevien järjestelmien kirjo on laaja. Vanhojen järjestelmien toimintavarmuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä on toivomisen varaa. – Ylilämmitystä tapahtuu eniten keväisin ja syksyisin. Ensimmäisten pakkasten jälkeen lämmitys laitetaan täysille, vaikka plussakelit palaisivat.

Koneellista ilmanvaihtoa ei saa täysin sammuttaa, mutta puhallintehoa voi väliaikaisesti alentaa. – Liian pieneksi säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitys aiheuttaa vedontunnetta. Liian korkea asetus puolestaan voi sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa sekä nostaa energiankulutusta.

Valtaosa energiakatselmusten toimenpide-ehdotuksista liittyy rakennusautomaation ohjausten muutoksiin, joilla optimoidaan lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Usein toimenpiteet eivät vaadi lainkaan rahallisia panostuksia.

Aurinkovoimalaan kannatti investoida Katselmus suositteli pieniä säätöjä tehtaan nykyisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin, mutta muuten ne toimivat varsin hyvin. – Esimerkiksi ilmanvaihtolaitteet ja niiden lämmön talteenotto todettiin toimiviksi, eikä niistä löydetty merkittävää säästöpotentiaalia. Kuva 3.

Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta. Kuva 1. Lämpöenergiatase 1960-1980 -lukujen asuinkerrostaloissa (lähde: Taloyhtiön energiakirja) Kuva 2.

Rakennukseen tulee 1,5 kerrosta ja koneellinen ilmanvaihto. Mitä lämmitysmuotoa suosittelisitte? Kallioperän puolesta myös maalämpö on mahdollinen ratkaisu. Vastaus: Rakennuksen koon perusteella maalämpö ei ole välttämättä ole kannattavin ratkaisu, etenkin kun kyseessä on uudistalon rakenteellinen energiatehokkuus eli kulutustaso pieni.

Laajempien energiakatselmusten lisäksi nykyään on tarjolla myös täsmäkatselmuksia. ”Täsmäkatselmuksessa keskitytään vielä tarkemmin johonkin osa-alueeseen, vaikkapa lämmitykseen, ilmanvaihtoon tai uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksiin.

Ilmanvaihto 1009/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Käytäntö: Turvallisinta on pysyttäytyä pääosin siirrettävän kohteen alkuperäisessä ilmanvaihtoratkaisussa. Hirsirakennuksissa se tarkoittaa lähtökohtaisesti painovoimaista ilmanvaihtoa. Märkätiloihin saattaa olla tarpeen toteuttaa tehostettua poistoilmanvaihtoa.

Energiansäästöä ei kuitenkaan tule tehdä rakennuksen terveellisyyden ja asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella, joten esimerkiksi riittävä lämpötila ja ilmanvaihto ovat tärkeitä. Näistä saatavilla lisätietoa sisäilmasto-kappaleessa.

Lisätietoja: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry tekninen asiantuntija Matti Orrberg matti.orrberg@sahkoinfo.fi puh. 040 922 0675 www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan