Aurinkosähköpaneelien mitoittaminen, jos sähköä ei myydä verkkoon Miten paneelit tulisi mitoittaa, ettei tarvitse sopia sähköyhtiön kanssa lainkaan energian myynnistä verkkoon? Mitä tehdään, jos itse ei pystykään kuluttamaan kaikkea tuotettua sähköä eikä sopimusta sen myynnistä ole? Pitääkö järjestelmä pysäyttää vai mihin se sähkö menee?

Pörssisähkösopimus on 33 prosentilla, ja näistä 64 % aikoo pysyä pörssihinnoitellussa sähkössä. Suosituin sopimustyyppi on määräaikainen kiinteä hinta, jollainen on 38 % vastaajista. – Harmillista on, että vain reilu kymmenen prosenttia seuraa sähkön hintaa ajoittaakseen lämmitystä tai ruoanlaittoa sen perusteella.

Taloudellisinta on käyttää kaikki tuotettu sähkö itse tavallisissa sähkönkulutuskohteissa, kuten valaistuksessa tai ilmanvaihdossa. Yhdistämällä aurinkosähköjärjestelmä lämpöpumppuun, voidaan tuotettavaa sähköä hyödyntää lämpöpumpun lämmitykseen silloin, kun aurinkosähköä on saatavilla.

Osana tukikokonaisuutta hallitus valmistelee sähköhyvitystä vastaavaa erillistä tukimallia asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Tästä tuesta on tarkoitus antaa oma erillinen lakiesitys.

Jos kerrostalossa on käytössä useita lämmitysmuotoja tai lämpöä varastoidaan, sähkön tuntihintojen vaihtelu tuo paljon mahdollisuuksia kulutusjoustoon. Kalliiden tuntien aikana voidaan käyttää lämmitysmuotoa, joka kuluttaa vain vähän sähköä, tai jopa lyhytaikaisesti alentaa lämmitysveden lämpötilaa. Halpojen tuntien aikana vaihtoehtona on sähkön varastointi lämpönä.

Kiinteistöjen palo- ja rikosturvallisuuden on toimittava, vaikka sähköt olisivat poikki. Kriittisissä tiloissa, kuten sairaaloissa, myös muita toimintoja pitää taata. Järjestelmien toiminta varmistetaan esimerkiksi akuilla, UPS-laitteistoilla tai varavoimageneraattoreilla", toteaa kehityspäällikkö Riikka Liedes Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.

Sähkön arvonlisäveron alennus koskisi kaikkia Sähkönhinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan sähkövähennyksen ja sähkötuen lisäksi myös alentamalla sähkön arvonlisäverokantaa 24 prosentista 10 prosenttiin. Arvonlisäverokannan alentaminen koskisi vain sähkön myyntiä. Arvonlisävero alennettaisiin 1.12.2022-30.4.2023.

Tämä vapaaehtoinen menettely on hyvä lisä keinovalikoimaan, joka osaltaan ehkäisee sähköpulan syntymistä Suomeen”, kiittelee elinkeinoministeri Mika Lintilä . ”Sähkön käyttäjien aktiivisella kulutusjoustolla voidaan pienentää kulutuspiikkejä ja laskea korkeimpia sähkön hintoja.

Laskennan lähtötietoja: LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033-2037 2038-2042 2043-2050 Sähkön hinta (eur/MWh) 300 300 200 150 155 159 164 169 174 179 184 214 248 314 Sähkön perusmaksu (eur) 936 936 1,519 1,565 1,612 1,660 1,710 1,761 1,814 1,868 1,924 2,231 2,586 3,276 Sähkön tehotariffi (eur) 0 Lämmön energiahinta (eur/MWh) 85 85 88 90 93 96 99 101 105

Lukema ei ole lämpötilakorjattu: marraskuun sähkön kulutuksella painotettu keskilämpötila vastaa viime vuoden marraskuun toteumaa.