Kun sähkön tuotannossa siirrytään käyttämään enemmän sääriippuvaisia uusiutuvia energialähteitä, on odotettavissa sekä tuotantohuippuja että -matalikkoja. – Erityisesti kotitaloudet, joissa tilojen ja käyttöveden lämmitystä hoidetaan sähköllä, hyötyvät tarkasta kulutusseurannasta ja kulutuksen ajallisesta siirtämisestä sähkön tuotantotilanteen mukaan.

Fingridin kuukausitilastojen mukaan suomalaiset säästivät syys-joulukuussa sähköä 7-10 prosenttia vuoden 2021 lämpötilakorjattuun kuukausikulutukseen verrattuna. Toteutunut sähkönkulutuksen vähennys on vaikuttanut merkittävästi siihen, että olemme selviytyneet sähkön riittävyyden kannalta tästä haastavasta alkutalvesta.

Taloudellisesti järkevä satsaus oikein mitoitettuna Yrityksissä on havaittu sähkön hintavaihteluiden heijastuvan pienvoimaloiden kysyntään. Edullinen sähkö pidentää järjestelmän takaisinmaksuaikaa, kallis sähkö puolestaan houkuttelee ylimitoitukseen.

Aurinkosähkön osuus verkkoon asennetusta sähkön tuotantokapasiteetista oli vuoden 2022 lopussa noin kolme prosenttia. Aurinkosähkön tuotanto vastasi Suomen sähkön kokonaistuotannosta noin 0,6 prosenttia vuonna 2022. Valtaosa sähköverkkoon liitetystä aurinkosähkökapasiteetista on pientuotantoa.

Pörssisähkösopimus on 33 prosentilla, ja näistä 64 % aikoo pysyä pörssihinnoitellussa sähkössä. Suosituin sopimustyyppi on määräaikainen kiinteä hinta, jollainen on 38 % vastaajista. – Harmillista on, että vain reilu kymmenen prosenttia seuraa sähkön hintaa ajoittaakseen lämmitystä tai ruoanlaittoa sen perusteella.

Osana tukikokonaisuutta hallitus valmistelee sähköhyvitystä vastaavaa erillistä tukimallia asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Tästä tuesta on tarkoitus antaa oma erillinen lakiesitys.

Kiinteistöjen palo- ja rikosturvallisuuden on toimittava, vaikka sähköt olisivat poikki. Kriittisissä tiloissa, kuten sairaaloissa, myös muita toimintoja pitää taata. Järjestelmien toiminta varmistetaan esimerkiksi akuilla, UPS-laitteistoilla tai varavoimageneraattoreilla", toteaa kehityspäällikkö Riikka Liedes Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.

Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat, varastointi kulutusjoustolla ja energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla sekä muut sähköistymisen ratkaisut, jotka edistävät energiatehokkuutta.