Jälkiasennetun ilmalämpöpumpun vaikutus energiankäyttöön Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Lämpöpumput sähkölämmitystaloissa Ilmalämpöpumpun käyttö tukilämmityslaitteena varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla voi alentaa lämmityskustannuksia. Lämmityskäytössä pumppu hyödyntää ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa. Ilmalämpöpumppua voi käyttää myös jäähdytykseen.

Työpaja kannattaa järjestää, kun energiakatselmoijalla on riittävä näkemys ja tuntemus kohteen energiankäytöstä ja sen nykytilasta. Työpajassa on hyvä käydä systemaattisesti läpi vähintään tyypillisten pääkohteiden energiankäytön nykytilanne, ongelmat ja tunnistetut kehitystarpeet.

Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 20 % (n. 807 GWh/a), sähköenergian säästöpotentiaali 6 % (n. 200 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali 7 % (n. 2,7 milj. m3). 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 5 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, energiankäyttö, 70 - 500 GWh/a (21 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö 70

Energiankäytön kannalta kiinnitä huomio lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentämiseen. VUOSIKULUTUSTIETOJA 2021 2022 2023 2024 Sähkö Vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Vertaile kuukausikohtaisia kulutuksia energiayhtiön palvelusta. Lämmitys (ei sähkö) Kaukolämpö, vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Öljy, vuoden kokonaiskulutus, litraa/v. Puupelletti, vuoden kokonaiskulutus, kg/v.

Rakennuksen lämmitysjärjestelmän energiankäyttöön kuuluvat tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen energiankäyttö.

KATSELMUKSEN TULOKSIA • Materiaalinkäytön säästötoimenpiteet vaikuttavat myös tuotannon energiankäyttöön • Tunnistettujen toimenpiteiden säästöpotentiaali on vuositasolla merkittävä (noin 0,5 milj. euroa vuodessa ISO 14051 MFCA-laskennan mukaan) Työpajatyöskentely sitouttaa Materiaalivirtojen tarkastelun tekivät Sauli Eerola (päävastuullinen katselmoija) Muovipoli Oy:stä ja Jukka Heiskanen

Lämmitystehon mitoituksessa sisäisiä ja auringon aiheuttamia lämpökuormia ei oteta huomioon. 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia • Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite • Siirretään energiatehokkuusdirektiivistä (EED) velvoite laatimiseen • Strategia tukee rakennuskannan muuttamista (energiankäytöltään) energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä, helpottaen olemassa olevien rakennusten kustannustehokasta korjaamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö

Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.