Tavoitteena tehokkaampi energiankäyttö Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Energiatehokkuussopimuksilla katetaan yli puolet energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 20 % (n. 807 GWh/a), sähköenergian säästöpotentiaali 6 % (n. 200 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali 7 % (n. 2,7 milj. m3). 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 5 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, energiankäyttö, 70 - 500 GWh/a (21 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö 70

Energiankäytön uudella ajalla energiansäästö on yhä enemmän oikea-aikaista sähkönkäyttöä ja kulutuksen siirtämistä. Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan!

Koti ja asuminen Lisätietoa kodin ja asuminen energiankäytöstä: Koti ja asuminen Asiaa energiasta – Energiatehokkaan asumisen opas Energiafiksusti vapaalla – Painettava versio Energiafiksusti vapaalla – Verkkosivuversio Energiatehokas ilmanvaihto Energiatehokkuuden asukaskampanja Energieffektiv bosättningskampanj Energy Efficient Housing Campaign Lämmitä fiksusti: Kodin tilojen suositeltavat

21.6.2022 9.00 Tilastotietoa energiasta ja energiatehokkuudesta Suomessa Energiavirasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat uudistaneet Energiankäyttö Suomessa -verkkosivut.

Työn toteutus Täsmäkatselmuksessa selvitetään ja analysoidaan vapaasti valittavin osinkohteen energiankäyttöä, energiansäästöpotentiaalia, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sekä esitetään säästötoimenpiteitä.

Teollisuuskiinteistöjen ilmastointi kuluttaa merkittävän osan teollisuuskiinteistöjen energiankäytöstä. Teollisuudessa on paljon tehostettua ilmanvaihtoa vaativaa toimintaa ja vanhoja kiinteistöjä, joiden ilmanvaihdosta löytyy reilusti energiansäästöpotentiaalia ja korjattavaa.

Energiankäytön tehostuessa myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Katselmus tuottaa selkeät tavoitteet Energiakatselmustoiminnan tuloksena yritys saa käyttöönsä selkeät energiankäytön tehostamistavoitteet, joita se voi hyödyntää energia- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmissään.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Sen jälkeen tein päivän kestäneen kierroksen yrityksen tiloissa, joissa keskustelin henkilökunnan kanssa ja tein energiankäyttöön liittyviä havaintoja, Vuores kertoo.