Ilmanvaihtoon saatavissa oleva lauhdelämmöstä talteenotettu energia kaupan pintaalan funktiona 17 Kuva 11. Ilmanvaihtoon saatavissa oleva lauhdelämmöstä talteenotettu energia kuukausijakaumana. Lämmitettävä pinta-ala 200m2. Ilmanvaihtoon saatavasta LTO-lämmöstä n. 90 % käytetään lämmityskaudella.

• Titteli: asiantuntija
• Vastuualue: Kiinteistöjen energiatehokkuus, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien neuvontahanke (Talotekniikan viestintäfoorumi), energiatehokkuuden rahoitus, Kestävän rahoituksen tietopalvelu ja pyöreä pöytä
• Puhelin: +358 (0) 9 6122 5026
• Faksi: 09 6122 5199 (+358 9 6122 5199)
• Matkapuhelin: +358 (0) 400 464 787
• Sähköpostiosoite: kirsi-maaria.forssell@motiva.fi
• Yritys: Motiva Oy
• Yksikkö: Kestävä rakennettu ympäristö
• Twitter: @kmforssell
• Linked In: kirsimaariaforssell

8 Teollisuuden vaativat ilmanvaihtokohteet Valmistavassa teollisuudessa on useita kohteita, joissa tuotantotilojen ilmanvaihto on vahvasti kytköksissä tuotantoprosessiin. Usein voidaan puhua myös ilmastoinnista, mikäli ilmanvaihtoon liittyy ilman ominaisuuksien käsittelyä, kuten kostutusta, kuivausta tai jäähdytystä.

Jusu Toivonen, Rukakeskus Oy & Pyhätunturi Oy www.motiva.fi 5) Työolojen parantuminen Eri aloilla yleisimmät energiatehokkuustoimet liittyvät valaistukseen, lämmitysjärjestelmään tai ilmanvaihtoon. Näillä kaikilla on suoria myönteisiä vaikutuksia niin tilojen käyttömukavuuteen kuin työviihtyvyyteen.

Energiatehokkuuden edistämisessä otetaan kuitenkin aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja (esim. lämpö, valaistus, ilmanvaihto, äänitaso) vaarantaen. Yksittäisten laitteiden, koneiden tai palveluiden optimoinnin sijaan tulisi huomio kiinnittää kokonaisuuteen.

Taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Viestintäfoorumin tavoitteena on saavuttaa yhteisillä toimilla vähintään sama energiatehokkuusvaikutus kuin järjestelmien tarkastuksilla.

Eniten säästöjä saatiin aikaan toimitilojen lämmityksessä, prosesseihin kuluvassa energiassa sekä ilmanvaihto- ja vesijärjestelmissä. Kuva 5: Energiansäästötoimenpiteiden kohdistuminen vuonna 2021 [9].

Mikäli uuneissa on ilmanvaihto kosteudenhallinnan takia, ei sähköistämisellä ole vaikutusta lämmöntalteenottopotentiaaliin. Kun tarkastellaan teollisuuden liikkuvia työkoneita, voidaan esimerkkinä tarkastella trukkien merkitystä energiankäytön ja sähköistymisen näkökulmasta. Suomessa myydään noin 4000 uutta trukkia vuodessa.