Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein säädetty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista myös talon asukkaita energiansäästöön.

Ilman älykästä automaatiota lämmitys ja ilmanvaihto saattavat toimia päällekkäin niin, että kotia yhtä aikaa lämmitetään ja viilennetään. Tästä syntyy hukkakulutusta, mikä tuntuu myös kukkarossa. Mitä laitteita taloautomaatiolla voidaan kotona seurata ja ohjata?

Sähköauton sisätilojen lämmitys tapahtuu akusta saatavalla sähköllä. Sähköauto ei tuota hukkalämpöä kuten polttomoottoriauto. Mitä lämpimämpänä sisätiloja pidetään, sitä vähemmän sähköä jää käytettäväksi ajamiseen. Tavallisessa arkikäytössä tämä ei ehkä ole ongelma, mutta pidemmillä matkoilla asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa? Kaukolämpö ja maalämpö eivät ole mahdollisia. Vastaus: Varaajan koko suhteessa talon kokoon on suuri. Korkealla lämpötilatasolla ja ilman eristystä lämpöhäviöitä voi tulla yli 10 000 kWh vuodessa.

Kompressorin avulla voidaan tyypillisesti lämmittää lämmitys- ja käyttövettä +55C:een saakka, mutta lisälämpö on tuotettava sähkövastuksilla. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu paremmin lattialämmitykselle kuin vesikiertoiselle patteriverkostolle. Kovimmilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu saattaa myös sammuttaa itsensä, joten jokin rinnakkainen lämmitysjärjestelmä tulee olla.

Ilmanvaihdon osalta on huomioitava, että lämmöntalteenoton jälkeen loppu tuloilman lämmitys asetettuun arvoon, esimerkiksi noin 17 celsiusasteeseen asti, tapahtuu ilmanvaihtokoneessa olevalla sähkövastuksella. Vaikka tilat muuten lämpiäisivätkin ilmalämpöpumpuilla, kuluu sähköä myös tuloilman lämmittämiseen – sitä enemmän mitä heikompi lämmöntalteenoton hyötysuhde on.

Lämmitys hankala järjestää (lämmitysenergia lyhentää toimintamatkaa). Sähköauton toimintamatka riittää keskimääräiseen ajoon Täyssähköauto sopii parhaiten taajama-ajoon ja lyhyehköille ja säännöllisille päivämatkoille. Viime vuosina täyssähköautojen toimintamatkat ovat nousseet jopa satoihin kilometreihin, joten ne ovat myös pitkämatkaisessa maantieajossa käyttökelpoisia.

Näin voidaan säästää esimerkiksi lämmitys- ja siivouskuluissa. Uutta rakennettaessa voidaan miettiä vaihtoehtoisia tapoja rakennuksen lämmitykseen. Toisaalta esimerkiksi uudet integroitavat materiaalit tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää rakennuksen pintoja energiantuotannossa.

Apulaitteet, kuten ohjaus- ja jarrutehostin sekä lämmitys- ja ilmastointilaite toimivat myös sähköllä. Joissakin sähköautoissa on myös polttoainekäyttöinen lisälämmitin. Sähköautoissa on usein informaationäyttöjä, joista kuljettaja voi selvittää jäljellä olevan toimintasäteen sekä ajotavan ja apulaitteiden käytön vaikutuksen energiankulutukseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korjataan vaurioituneet tai kuluneet osat oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja ylläpidetään lämmitys- ja muita järjestelmiä niin, että esimerkiksi kiinteistön sisälämpötila pysyy taloyhtiön tavoittelemalla tasolla. Erilaisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin on suositeltavaa varautua, jolloin puhutaan suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta.