Tarkista sekä automaatiojärjestelmästä että paikan päällä huoneissa, etteivät lämmitys ja jäähdytys toimi samanaikaisesti. Seuraa jäähdytyksen toimintaa myös talvella ja arvioi, miksi silloinkin tarvitaan koneellista jäähdytystä, vapaajäähdytystä tai kaukojäähdytystä. Omistaja: Järjestelmän käyttöönotto vaatii jo varhain myös kiinteistöhuollon osallistumista.

Nykyinen lämmitysjärjestelmä: vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla: Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a, joka jakautuu Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Vertailussa arvioitiin kolmea vaihtoehtoa: Sähkölämmitys “Huono” maalämpöpumppu COP* 2,9 “Hyvä” maalämpöpumppu COP 3,7 *COP= tuotetun lämpöenergian suhde käytettyyn sähköenergiaan Arvioinnissa

Tällöin myös poissaolo-ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä; lämmitys ja ilmanvaihto on mahdollista asettaa minimille poissaolon ajaksi ja palauttaa normaalitasolle kotiin palatessa, tarvittaessa jopa etäohjauksella. Ilmanvaihtoa voidaan kesäaikana tehostaa öisin, kun ulkoilma on viileämpää.

Rakennuksen pääasiallinen lämmitys hoidetaan kaukolämmöllä, minkä lisäksi talossa on ilmanvaihdon esilämmitys ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen katolle asennettiin myös aurinkopaneelit (100 m 2 ), joiden ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon. Taulukko. Oulun passiivikerrostalon (Rita-aukiontie 18) energiatase. Kuva.

Ilmanvaihdon ohjaus todellisen käyttörytmin perustella vähentää lämmitys- ja sähköenergian kulutusta: jos laitteiden todellinen käyttötarve on 50 prosenttia, tarpeenmukainen ohjaus puolittaa ilmanvaihdon lämmitysenergiankulutuksen.

Käyttäjiltä palautetta ongelmakohdista Rakennuksen taloteknisten järjestelmien (esimerkiksi ilmanvaihto, lämmitys) kunnon ja toiminnan selvittäminen kuuluu yleensä huoltohenkilöstölle, mutta yhteisten tilojen käyttäjät huomaavat parhaiten mahdolliset puutteet ja viat. Rakentavassa hengessä annettu palaute auttaa kouluisännöitsijää tai talonmiestä puuttumaan ongelmakohtiin.

Onnistunut varaajan mitoittaminen edellyttää seuraavia tietoja: kesäaikainen lämpimän käyttöveden kulutus, kesäaikainen lämmitys (lattialämpö, kuivauspatterit, yms.), varaajan häviöt, siirtoputkien häviöt (maakanaalin pituus ja tyyppi, käyttöveden kierto). Lämpimän käyttöveden kulutuksen keskiarvona voi käyttää 50 l/hlö/vrk.

Tunne kotisi laitteet, järjestelmät ja huoltotarpeet Asuinrakennukset ja niiden lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat erilaisia. Tutustu huolellisesti oman kotisi teknisiin järjestelmiin, tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Kun kotiisi asennetaan uusia laitteita tai järjestelmiä, pyydä kunnollinen opastus käyttöönottovaiheessa.

Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa.

Koti ja asuminen Lisätietoa kodin ja asuminen energiankäytöstä: Koti ja asuminen Asiaa energiasta – Energiatehokkaan asumisen opas Energiafiksusti vapaalla – Painettava versio Energiafiksusti vapaalla – Verkkosivuversio Energiansäästövinkit taloyhtiöön – lämmitys ja vedenkäyttö Energiatehokas ilmanvaihto Energiatehokkuuden asukaskampanja Energieffektiv bosättningskampanj Energispartips