Vaihtoehtoja on monia ja valintaperusteita useita: ympäristöseikat (hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt); polttoaineen hinta (tulevaisuuden hintakehitys); helppohoitoisuus (varmatoimisuus); käyttökustannukset; investointikustannukset; ja tilantarve.

Tilojen viilentämiseen käytetään vain luonnollisia kylmäaineita eli hiilidioksidia. Viilentämiseen tarvitaan myös energiaa ja sitä tuottaa rakennuksen katolle sijoitettu 1600 paneelin aurinkovoimala. Kesäaikaan paneelien tuotto on laskelmien mukaan niin runsasta, että se kattaa koko kylmäalueen viilentämiseen tarvittavan energian.

Hiilidioksidia kylmäaineena käyttävä laitos tuottaa paljon lauhdelämpöä, jonka hyötykäytölle lähdettiin hakemaan käyttökohteita. – Yksi käyttökohde on kylmäkoneikkojen sulatuspiirien sulatus, johon käytettiin aiemmin sähköä.

Hiilidioksidi on haitallista vasta poikkeuksellisen suurina pitoisuuksina, mutta se on hyvä indikaattori ilmanvaihdon toimivuudelle ja siten sisäilman laadulle. Hiilidioksidipitoisuuden avulla on mahdollista ohjata ilmanvaihdon toimintaa ja havaita myös mahdollisia vikatilanteita. Sen mittaaminen asunnoissa ei kuitenkaan ole toistaiseksi kovin yleistä.

Hiilinielut sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään ja luonnon omia hiilinieluja ovat maaperä, metsät ja valtameret. Koska luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi voi vapautua ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen tai hakkuiden vuoksi, on ensisijaisesti vähennettävä päästöjä.

Hiilinielut sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään ja luonnon omia hiilinieluja ovat maaperä, metsät ja valtameret. Koska luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi voi vapautua ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen tai hakkuiden vuoksi, on ensisijaisesti vähennettävä päästöjä.

Ilman epäpuhtaudet Sisäilman laatuun vaikuttavat ilmassa olevien epäpuhtauksien määrä, kuten hiilidioksidi, leijuva pöly ja erilaiset allergeenit. Epäpuhtauksien määrä vaihtelee sisäilmassa ajallisesti ja niitä kulkeutuu sisälle ulkoilmasta tai syntyy tilassa tapahtuvasta toiminnasta, kuten uloshengityksestä, ruoanlaitosta ja kynttilän poltosta.

Silloin päästöinä syntyy veden lisäksi hiilidioksidia. Polttokenno on myös lähes äänetön, mikä vähentää liikenteen meluhaittoja ja antaa mahdollisuuden keventää auton äänieristystä. Akkusähköautoon verrattuna polttokennoauton energiavaraston täyttö on nopeampaa, useimpia reaktioaineita voi tankata yhtä nopeasti kuin bensiiniä.

Metaania voidaan myös valmistaa synteettisesti esimerkiksi vetykaasusta ja hiilidioksidista. Maa- ja biokaasu ovat puhdistettuina koostumukseltaan samanlaisia, ja niitä voidaan syöttää samaan kaasuverkkoon. Liikenteessä käytettäessä metaani paineistetaan noin 200 barin paineeseen (Compressed Natural Gas, CNG ja Compressed Biogas, CBG).

Lue lisää taloautomaatiohankinnasta Energiatehokas koti -sivustolta Lämpöpumpun hankinta Lämpöpumppu on kustannustehokas hankinta, jolla voi vähentää merkittävästi omaa energiankulutustaan ja samalla hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä. Suomessa on lämpöpumppuja asennettu pientaloihin arviolta jo reilut 800 000 kappaletta.