Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun, mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin. Se kattaa yhden osa-alueen lain asettamista vaatimuksista.

Euroopan unionin biopolttoainesäädäntö edellyttää, että kasvihuonekaasupäästöjen on oltava olennaisesti pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat. Laskennassa otetaan huomioon tuotteen elinkaari raaka-ainetuotannosta aina siihen asti kun polttoaine on auton tankissa.

Yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja tästä 60 prosenttia henkilöautoista. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.

Energiatehokkuuden parantamisen vaikutusten arviointi hankinnassa Yleistä energiatehokkuuden arvioimisesta Kun hankinnalle on asetettu energiatehokkuuskriteereitä, voidaan kriteerien perusteella arvioida hankinnan vaikutuksia organisaation energian käyttöön, energiakustannuksiin sekä kasvihuonekaasupäästöihin.

Ympäristön kannalta on suositeltavaa valita uusiutuvaa energiaa käyttävä lämmitysratkaisu. (1 Sitra: Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt

Toimenpiteiden vaikutusten esittäminen LPTS-ehdotuksessa esitetään vuosittaisena tarkasteluna rakennuksen E-luvun kehittyminen energiatodistuksen laskentasääntöjen perusteella, sekä saavutettavat säästöt energiankulutuksessa, energialaskuissa ja kasvihuonekaasupäästöissä perustuen todelliseen energiankulutukseen.

. – Tällä hetkellä kiinteistön ja toimintojemme aiheuttamat vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 240 henkilöauton päästöjä, Marko Koivisto laskee. Myös ravintoloihin hankittujen elintarvikkeiden hiilijalanjälki lasketaan. – Ravintolaliiketoiminnan osuus hiilidioksidipäästöistämme on noin kolmannes ja siten merkittävä ympäristökuormituksen aiheuttaja.

Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin. 2. Alueellamme ei ole montaa kuljetuspalveluja tarjoavaa yritystä ja niiden mahdollisuudet investoida uuteen kalustoon ovat heikot. Mitä voisimme tehdä? Kaluston saatavuudessa ja palveluita tarjoavissa yrityksissä on suuria maantieteellisiä vaihteluita.

Yksinomaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Julkisen sektorin eli kuntien ja valtion omistamien ja hallinnoimien rakennusten osuus Suomen rakennuskannasta on vajaa 10 prosenttia.