Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Energiatehokas veden tuotanto Vesilaitoksen energiankulutus muodostuu: raakaveden pumppaamisesta vedenpuhdistuslaitokselle, vedenpuhdistuksen yksikköprosessien tarvitsemasta sähköstä, käsittely-yksiköiden välillä tapahtuvasta pumppauksesta ja jakeluverkon tarvitsemasta pumppauksesta. Sähköä kuluu myös esimerkiksi kemikaalien syöttöön, mutta niiden sähkönkulutus on pieni.

Lämmöntuotannon yhteydessä tuotetaan myös sähköä korkealla hyötysuhteella. ORC-voimalaitos tuottaa lämpöä tehokkaasti pienen kunnan tarpeisiin. Laitoksessa käytettävä polttoaine on pääosin kotimaista, paikallista puupolttoainetta, mikä lisää uusiutuvan energian käyttöä.

Alan terveiset Toimitusjohtaja Kai Puustinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry: Ilmastonmuutos ja energiamurros muuttavat yhteiskuntaa ja sähköalaa paljon, kun hiilineutraali uusiutuva sähkö korvaa vanhat tuotantotavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi aurinko- ja tuulisähkön asentamiseen ja huoltoon tarvitaan paljon lisää osaavia ammattilaisia.

Ympäristöä säästävää valmistusprosessia voi vaatia vain tietyissä tapauksissa, esimerkiksi uusiutuvan energian tai sähkön hankinnassa.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa.

Hankinnassa huomioitavaa:       pesuajan säätömahdollisuus  vähemmän likaisia astioita voidaan pestä lyhyemmällä pesuohjelmalla, jolloin säästyy aikaa, vettä ja energiaa käytönohjausjärjestelmä, joka pysäyttää koneen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja  vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineenkulutusta, ei hukkakäyntiä lämmöntalteenotto  säästää sähköä aikaohjattu astioiden palautusyksikön

Alkuperätakuulla varmennettua sähköä on aina myynnissä vain todellisen tuotantomäärän verran. Alkuperätakuujärjestelmä on eurooppalainen järjestelmä, jota viranomaiset valvovat. Suomessa järjestelmää valvoo Energiavirasto.

Aiemmin Vantaan Variassa suoritettu sähkö- ja automaatioasentajan tutkinto ja ala eivät ensimmäisenä houkutelleet, koska tuntui, ettei koulunpenkillä haettu koulutus tuntunut omalta. Maalämpöhuoltokeskus etsi TE-toimiston kautta oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneita nuoria, ja toimisto vinkkasi paikalle Aten.

Opiskelija Dias Valiak, 36 vuotta, kolmas opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka Dias Valiak muutti neljä vuotta sitten Suomeen ja opiskelee Stadin AO:ssa sähköasentajaksi. Ala valikoitui sen perusteella, että hänellä on aiempaa kokemusta radiomoduuleista ja työ on samantyyppistä.