Energiakatselmukseen sisältyy aina koko kohteen lämmön, sähkön ja veden säästömahdollisuuksien sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien selvitys. Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein; ensimmäisen kerran tämä piti tehdä 5.12.2015 mennessä.

Lue lisää 1.12.2022 Energiavirasto: Sähkön riittävyys Suomessa aiempaa epävarmempaa tulevana talvena – lyhyet sähkökatkot mahdollisia Energiavirasto odottaa sähkötehon riittävän talvikaudella suurimman osan ajasta. Talven tehotilanne sisältää kuitenkin monia epävarmuuksia, joten sähkön tuotanto- ja tuontikapasiteetti ei välttämättä aina riitä kattamaan sähkön kysyntää.

Sähköä vesivoimalla tuotettiin vuonna 2022 yhteensä noin 13 337 GWh. Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa, vaikka suurimmat kohteet onkin jo pääosin rakennettu. Kokonaan uuden vesivoiman merkittävä lisärakentaminen on epätodennäköistä ympäristön- ja luonnonsuojelullisista syistä johtuen.

Sopimukset Verkkoon liityttäessä ja sinne sähköä siirrettäessä on tehtävä paikallisen jakeluverkkoyhtiön kanssa tuotannon verkkopalvelusopimus. Tuotantolaitoksen koosta ja asennuspaikasta riippuen voidaan tarvita myös erillinen tuotannon liittymissopimus.

Lisälämmöksi puuta tai sähköä Poistoilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa. Tilojen tai käyttöveden tarvitsema lisälämpö tuotetaan useimmiten lämpöpumpun vesivaraajan sähkövastuksella. Tilojen lisälämpöä voidaan tuottaa myös muulla lämmitysmenetelmällä, kuten ilmalämpöpumpulla.

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Mikäli kiinteistön energiankulutus (sähkö, lämpö) tai käytetyn veden määrä muuttuvat äkillisesti tai selittämättä, muutos voi johtua jonkin laitteen viallisesta toiminnasta tai esimerkiksi käyttövesi- tai lämmitysverkon vuodosta. Kulutusdataa kannattaa hyödyntää vaikutusten seuraamiseksi myös silloin, kun laitteiden energiankäyttöä pyritään tietoisesti tehostamaan.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten näkökulmasta lämpöpumppuinvestointi on mielekkäin kohteissa, joissa on käytössä sähkö- ja öljylämmitys. Lämpöpumput jarruttavat lämmityskustannusten nousua Energianhinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä muutaman prosentin vuosivauhtia.