Taulukko. 13 Säästölaskelmissa käytettävät sähkön hinnat.

60% 40 500 90 Fossiiliset Kaukolämpö Sähkö Kuva 6.

Kohteessa käytettiin ennen maalämpöön siirtymistä sähkön rinnalla puuta 4–5 m³ vuodessa. Puu kannattaisi ottaa käyttöön myös maalämmön rinnalla ainakin kylmimpään talviaikaan lämmityshuippujen leikkaamiseksi.

Sähkön kulutusjousto Lämmön kulutusjousto Huomioita: Vesi Miten vedenmittaus toteutetaan? Etäluettavat mittarit Kylmän ja lämpimän käyttöveden erittely asuntokohtaisesti Veden mittaus palveluna Huomioita: Otetaanko käyttöön vesivuotovahteja?

Hankinnassa huomioitavaa:       pesuajan säätömahdollisuus  vähemmän likaisia astioita voidaan pestä lyhyemmällä pesuohjelmalla, jolloin säästyy aikaa, vettä ja energiaa käytönohjausjärjestelmä, joka pysäyttää koneen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja  vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineenkulutusta, ei hukkakäyntiä lämmöntalteenotto  säästää sähköä aikaohjattu astioiden palautusyksikön

Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Sähkö Sähkön hintana on säästölaskelmissa käytetty siirtotariffin vaihdon jälkeisiä hintoja, jotka ovat 1.9.2003 alkaen olleet seuraavat: Taulukko 13 Säästölaskelmissa käytettävät sähkön hinnat.

Omakäyttöjen jakaumat  esitetään kokonaisuutena voimalaitoksen sankey‐diagrammissa (sähkö, vesi).