Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.

Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.

Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.

Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.

Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.

Tämä voi olla melkoinen haitta, mikäli hyökkääjä onnistuu etäohjaamaan kiinteistön sähköistä lukitusta. ‒ Kun automaatio on etäohjattavaa, on rakennukseen oltava yhteys ulkopuolelta. Jos yhteys ei ole suojattu, eli esimerkiksi kodin laitteen salasanaa ei ole vaihdettu oletussalasanasta, niin sen väärinkäyttö on mahdollista.

(ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä 9 Energiaostot 2015-2022 (M€/vuosi), kunnat ja kuntayhtymät 27.9.2023 Sähkö ja kaasu 2022

Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien