Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus määritellään rakennuksen vakioidulla käytöllä ja sisältää sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Lämmitysjärjestelmän energia eritellään sähkö- ja lämpöenergian osalta.

Lämmitysjärjestelmän energiankulutus eritellään sähkö- ja lämpöenergian osalta.

Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

Lue lisää täsmäkatselmuksesta Esimerkkejä toteutetuista energiakatselmuksista Moilas Oy: Energiakatselmus auttaa pitämään energiakulut kurissa Moilas Oy:n leipomoissa energiakatselmuksessa löydettiin lukuisia tapoja säästää sähköä. Se antaa hyvää pohjaa energiatehokkuutta parantaville investoinneille myös pitkällä aikavälillä.

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.

Tilojen lämmöntuottojärjestelmän ostoenergiankulutukseksi saadaan alla eritellyt kaukolämmön ja sähkön ostoenergiankulutukset.

Tilojen lämmöntuottojärjestelmän ostoenergiankulutukseksi saadaan alla eritellyt kaukolämmön ja sähkön ostoenergiankulutukset.

Jos kaikkien Suomessa toimivien hiililauhdevoimalaitosten luonnonvesilauhduttimien painetta pitäisi likaantumisen vuoksi nostaa noin 1,5 kPa (noin 5 oC:n lämpötilan nousu) sähkön tuotannon hyötysuhde alenisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tällöin hiiltä kuluisi alkuperäisestä sähkön tuotannon hyötysuhteesta riippuen runsas prosentti enemmän.