Sähköä vesivoimalla tuotettiin vuonna 2022 yhteensä noin 13 337 GWh. Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa, vaikka suurimmat kohteet onkin jo pääosin rakennettu. Kokonaan uuden vesivoiman merkittävä lisärakentaminen on epätodennäköistä ympäristön- ja luonnonsuojelullisista syistä johtuen.

Lisälämmöksi puuta tai sähköä Poistoilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa. Tilojen tai käyttöveden tarvitsema lisälämpö tuotetaan useimmiten lämpöpumpun vesivaraajan sähkövastuksella. Tilojen lisälämpöä voidaan tuottaa myös muulla lämmitysmenetelmällä, kuten ilmalämpöpumpulla.

Sopimukset Verkkoon liityttäessä ja sinne sähköä siirrettäessä on tehtävä paikallisen jakeluverkkoyhtiön kanssa tuotannon verkkopalvelusopimus. Tuotantolaitoksen koosta ja asennuspaikasta riippuen voidaan tarvita myös erillinen tuotannon liittymissopimus.

o Varataanko myös verkkosähköä halvan sähkön aikaan? Simulointi ❑ Tuotannon ja käytön yhteensovittaminen ❑ PV tuotannon käyttökohteet ❑ Simulointitulokset ❑ PV Tuotanto [12,5 MWh] ❑ Myyty [5,7 MWh] ❑ PV [Käytetty / Tuotanto] = (12,5 - 5,7)/12,5 = 54,4 % ❑ Tätä käyttöasetetta käytetään ET-kuormien kanssa ET-laadinnassa ❑ Analogian iv:n vuosihyötysuhteen laskentaan.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Mikäli kiinteistön energiankulutus (sähkö, lämpö) tai käytetyn veden määrä muuttuvat äkillisesti tai selittämättä, muutos voi johtua jonkin laitteen viallisesta toiminnasta tai esimerkiksi käyttövesi- tai lämmitysverkon vuodosta. Kulutusdataa kannattaa hyödyntää vaikutusten seuraamiseksi myös silloin, kun laitteiden energiankäyttöä pyritään tietoisesti tehostamaan.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Aurinkopaneeleilta omaa sähköä lataukseen Omakotitalon aurinkovoimala hyödyttää sähköauton latausta vähentämällä ostosähkön määrää ja vapauttamalla kapasiteettia lataukselle. Markkinoilla on ratkaisuja, joissa aurinkopaneelit, kotilatauspiste sekä muut tarvittavat sähkökomponentit muodostavat kokonaisuuden. Tällöin autoa voi ladata suoraan aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä.